Tekstit

Ilmastotalkoot ja liskoaivot

Kuva
YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC on julkaissut muutama päivä sitten jättimäisen ilmastoraportin. Jos et ole aiheeseen vielä törmännyt tai tutustunut, niin esimerkiksi YLE on raportoinut siitä https://yle.fi/uutiset/3-10444012 ja syytä olisi asiaan jokaisen tutustua.
Pikainen referointi; raportista on koostettu tiivistelmä päättäjille. Ihmiskunnan on ehdottomasti ja nopeasti kyettävä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, tai muuten käy huonosti. Kaikille. Ekosysteemille, ihmisille, maapallo-paralle. 
Päättäjille suunnattu tiivistelmä - joka on kaikkien luettavissa - raportista kuvaa esimerkinomaisesti neljä erilaista polkua päästöttömyyteen. Niistä kolme nojaa oletukseen, että hiilidioksidia pystytään kaappaamaan talteen vaikkapa tehtaan piipusta teknologian avulla ja varastoimaan maankuoreen. 
1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön, kuten aurinko- ja tuulivoiman, osuus nousisi jopa yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta.
Liikenteen …

Eko- ja muita syntejä: Osa 1

Kuva
Lauantain edes takasin Raumalle ja kotiin ajelussa vietetyn päivän jälkeen ekosyntilistan ykkössijan saa YKSITYISAUTOILU. Toki pakko on lähteä liikkeelle siitä, että näin syrjässä asuva perhe tarvitsee auton ihan vaan saadakseen arjen rullaamaan. Viikon ruokia kun lähtisi hinaamaan kotia kohti fillarilla (räntäsateessa) 12-tietä pitkin, niin Tansaniassa nähdyt kolme vuohta-5 lasta- anoppi-säkilline mangoa-kuusi kanaa -kuormat alkaisivat tuntua ihan normisetiltä. Farminkin asiat jäisivät kyllä hoitamatta, jos autoa ei olisi. Fillarin peräkärryssä olisi hankala kiskoa tuhannen kilon suursäkkejä siemeniä tai muutaman sadan kilon lihakuormia. Ja autoksi koitettiin valita pienipäästöinen ja pieni kulutuksinen auto, muttamuttamutta...

Entisessä elämässä jouduin työn vuoksi viettämään niin valtavasti aikaa ratin takana, että kaikki ns. huviajelu saa pelkkänä ajatuksena piriformikseni jomottamaan tuskaisen kireästi. Mutta ekosynneistäni suurin, ja asia jota en ollenkaan kadu, eli kolme aktiiv…

Ostolakko 365

Kuva
HUH, mikä myrsky on iskenyt tänne länteen! On siis aikaa pohtia taas vaatteita; niitä tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia. Heti alkuun kuva ihan Kaikista Tärkeämmistä: VILLASUKAT! Niitä tulee käytettyä töissä, juhlissa, joogassa, ulkoillessa, rentoutuessa... Aina, kun on alle +25 astetta lämmintä.


Uusien vaatteiden vuoden mittainen ostolakko alkoi "virallisesti" tässä blogissa helmikuun 22. päivä. Turhauduin The True Cost -dokkarin jälkimainingeissa tekemäni asiaan perehtymisen jälkeen tähän meidän tapaamme elää nopean muodin maailmassa, kertakäyttökulttuurissa, turhuuksien markkinoilla. Oikeasti olin viimeisen vaatteeni (biletoppi salin pikkujouluihin, ja siinä on enemmän reikää kuin kankaaksi luokiteltavaa materiaalia) ostanut marraskuun lopussa salin pikkujouluihin. Mutta virallisen kaavan mukaan jos mennään, niin se on kuulkaa 7 kuukautta haasteesta mennyt! Miten on SULLA mennyt, jos haasteeseen mukaan lähdit?



Omalla kohdalla hight ja lowt tulee tässä:

HIGH-osio:

1) La…

DIY siemennäkkäri

Kuva
Olen ollut ihan koukussa ensimmäisestä viattomasta kokeilusta alkaen Rostenin siemennäkkäriin. Mikä tahansa maku käy, ja suhteellisen kallis pussi on tyhjentynyt ihan itsekseni varsin ronskilla vauhdilla. Hinta kuitenkin on kutkutellut mieltä, ja niinpä päätin ryhtyä kokeilemaan minäitte- siemennäkkäriä, jotta addiktio olisi halvempaa ja kaupoista riippumattomampaa toteuttaa.


KYLLÄ KANNATTI KOKEILLA!! Luulin näkkärin tekemisen olevan jotenkin hirmuisen hankalaa, vaativaa ja vaivalloista, mutta se on kaikkea muuta kuin noita. Mausta saa jopa Rostenia parempaa, ja se on kuulkaa paljon se! Enkä suinkaan ole ainoa täydellisen myyty, vaan myös luomulapset ovat varsin hanakoita tarttumaan näkkäriin.





Omat suosikkini ovat vaalea maissipohjainen ja tummempi spelttipohjainen näkkäri. Pistän ne molemmat aina samaan aikaan tulemaan, niin on sitten vaaleaa ja tummaa, jos sattuu mieli muuttumaan kesken mutustelun. 
Tässä ystävältä saatu  muunneltu ohje, ja sitä on sitten niin helppo muunnella vasta…

ZW ja luova ongelmanratkaisu

Kuva
Ei ollut eilen tarvetta käydä kaupassa, paitsi että voi oli päässyt loppumaan, koska luomulapsista vanhin on innostunut leipomaan lähes päivittäin jotain. Ja ilman voita ei ole elämää tässä taloudessa, joten tarve muistaa hakea voipaketti oli valtaisana taakkana harteillani kun lähdin kohti treenisalia. En ottanut kauppakassia tai puuvillapussukoistani mukaan, koska kotona oli ruokaa ihan loppuviikon tarpeiksi. Paitsi sitä voita, jonka tilanne olikin sellainen, että jopa kääre oli nuoltu puhtaaksi -tosin kissan toimesta.



Kunnon introvertin tavoin olen varsin onnellinen ranchillä itsekseni päivät pitkät, mutta salilla treenin ajaksi kuoriudun sosiaaliseksi ihmiseksi. Nyt jäin jopa hetkeksi venyttelemään, ja siinä samalla käymään läpi olkapäävammani, muutaman mukavan tyypin selkävaivat, aamupala-asiat ja kauheat teini-ikäiset lapsiasiat. Sitten kello olikin humahtanut varttia vaille yhdeksään, ja oli pakko survaista auto lähimpään kauppaan, joka on Lidl.


Rauman Lidl on siitä jännä, että…

DIY täisuihke ja muuta yököttävää

Kuva
Koulua on käyty nyt kolmisen viikkoa, ja mitäs kaikkien muiden hörhöäidin päätä sekoittavien Wilma-viestien joukkoon tupsahtaakaan, kuin aina mukavat vibat aikaan saava ilmoitus vanhimman luomulapsen luokasta: “Lapsenne luokassa on havaittu kihomatotartunta.” Siihen päivä päälle, ja nuorimman luomulapsen Wilma tietää kertoa:“ Esikouluryhmässä on havaittu täitartunta.” Kyllämäsanon!!!!  Nyt on mahdollisuudet tuplajättipottiin heti kouluvuoden alussa.
Lasten mukana on kerran kulkeutunut täitä kotiin -joskus vuosia, vuosia sitten. Olin silloin vielä business-maailman palkallinen, ja pidin ahdistuneena muutaman hien täyttämän täipekkasen, koska tahdoin niistä eroon heti ja täydellisesti!
Pesukone porskutti menemään taukoamatta 60-90 asteessa huolimatta siitä, mikä oli merkitty vaatteen pesulämpötilaksi. Ei tarvinnut lähteä jumppailemaan, kun kannoin selkä vääränä polttopuita saunaan, jossa oli 100 astetta lähes ympäri vuorokauden. KAIKKI kodin tekstiilit, lelut, vaatteet, sohvat, nojatuolit…

Kuolinsiivous -MITÄ IHMETTÄ!?

Kuva
Be the change -postauksen kuolinpesäsiivous -kohta on kirvoittanut kysymyksiä; Mitä ihmettä on kuolinpesäsiivous?? EI YHTÄÄN MITÄÄN, koska olen kirjoittanut termin väärin. Tai onhan se sitä itseään; kuolinpesän siivousta, mutta sitä en todellakaan tarkoittanut. Pahoittelut kaikesta turhaan googlaukseen kulutetusta ajasta. KUOLINSIIVOUS sen sijaan on sitä jotain, mitä tarkoitin! Se on ruotsalaisen vanhan rouvan termi tavaroiden karsimiselle. Ensimmäisenä luin siitä YLEn artikkelista . Se on ehkä pikkaisen käytännönläheisempi lähestymistapa kuin KonMaritus, jossa jokaista tavaraa pitäisi puhutella: “Tuotatko minulle iloa?” Ei tässä ole usein aikaa, eikä jaksamista, puhutella edes Irlantilaista muuten kuin yksisanaisilla lauseilla, saati sitten 19 vuotta vanhaa, kahvatonta Pentikin kuppia.
Artikkelissa lainataan Helsingin yliopiston professoria, Anu Lahtista, jonka mukaan ajassamme vallitsee karsimisen, vähentämisen ja järjestämisen trendi. Kyse on hänen mukaansa siitä, että koska melkein…