Ostolakon loppu
Vaatteiden vuoden mittainen ostolakko on ollut nyt ohi pian kaksi kuukautta. Sehän laajeni vahingossa myös koskemaan tavaroita; ei vaan tullut ostettua yhtään mitään, kun yhtäkkiä kaikkea ostamista ajatteli ja punnitsi ihan eri tavalla. Ostamista kun heräsi ajattelemaan, niin kaikkea itse asiassa on jo, ja jopa liikaa, eikä mitään enää tehnyt mieli. Minkäänlaista mielihyvää ei myöskään saanut ostamisesta, jos jotain oli pakko hankkia. Päin vastoin; äärimmäinen ahdistus heti, kun jotain oli uutena ostettava. Listailin asioita, joita tarvitsin ja halusin, ja enemmänkin kyllä vain halusin. Sain talvella mukavan yhteydenoton kotimaiselta Mee and Maw-firmalta, josko lähtisin testiryhmään kokeilemaan merinovillatencel-legginssejä. Urheilukeskustelusta tämä lähti, mutta itselläni niitä pohdiskelin työleggareiksi metsätöihin. Raivailen omia taimikoitani, ja kaatelen ojan pientareilta polttopuuta. Tarina menneisyydestä tähän väliin: Ihan ensimmäisenä ranchin omistusvuotena EU-tarkastukse...