Happy HippieLife

Tänä vuonna heräsin ferritiinivajekoomastani tosi myöhään linnunruokinnankin kannalta. Vasta joulukuussa tajusin lintulautojen heiluvan tyhjinä ja pihamaan olevan talitinteistä tyhjä. Tavoitteeni on pitää mahdollisimman paljon erilaisia lintuja pihapiirissä, koska ne auttavat tuhohyönteisten eliminaatiossa kesäisin, ja näin ollen helpottavat luomuihmisen elämää huomattavasti. Onhan se nyt hurjaa, että yksi minimaalinen sinitiainen voi syödä 2-3 kertaa oman painonsa verran hyönteisiä!  Koomastani minut herätti yksi joulukuinen pakkasyö ja sen jälkeinen pieni lumipeite. Siellä lumipeitteen keskellä nökötti näes nuori mustarastas. Opiskelin mustarastaan sielunelämää, ja opin, että osa niistä talvehtii toki Suomessa, mutta ei kai nekään 20 asteen pakkasia kestä. Opin myös, että kyseessä oli nuori yksilö, koska sen nokka on vielä tumma. Ai että, joskus internet on niin kiva juttu, vaikka usein olenkin ihan kyllästynyt kaikkialta tulvivaan tiedon määrään. Tekaisin taas itse linnunruokaa,...

Eilen jaksoin kävellä pellolla kameran kanssa. Se oli hienoa, koska a) jaksoin b) mulla on oma pelto, jolla kävellä. Oli myös hienoa, miten monta kuvauskohdetta voi löytää äkkiseltään katsottuna täysin kuolleesta pellosta. Ei tarvitse paljoa reissailla, kun oman oven takana aukeaa Ihmemaa! Illalla alkoi sataa räntää, ja tänään kaikki lumi on loistanut poissaolollaan, ja heinistä saisi taas aivan erilaisia kuvia. Mun piti kirjoittaa semisiti järkevä ekopostaus - aihekin on ihan valmiina ja sanoitettuna-, mutta nyt tuli inspiroiduttua heinistä ja valokuvauksesta ja raittiista ilmasta. Tarjolla on kuvaspämmäys, ja vieno toive, että kaikki voivat viettää onnellisen tai edes miellyttävän isänpäivän. Ehkä jotain kirpaisee tällaisena erityispäivänä syvällä sisimmässä tai ihan pinnalla itkuna pulppuileva suru -syystä tai toisesta. Minä ymmärrän menettämisestä johtuvan surun; koen sen joka äitienpäivä, joten oikein paljon voimia heinä- ja maalaiskuvien muodossa surun ja kaipuun kanssa painisk...

Elokuun ensimmäinen päivä oli aivan järjettömän kuuma. Trooppinen usva leijui meren päällä, kun hippi-perhe pääsi pitkään odotetulle meriretkelle (varsinkin äippä tätä oli odottanut kuumeisesti siitä hetkestä asti, kun asia ensimmäisen kerran mainittiin…! Koska meri. Ja koska Suomen kesä. Ja koska M E R I!)  Ihan ZW tämä homma ei ollut polttoaineen kulutuksen puolesta, mutta ollaan niin kuin sen asian voisi unohtaa, ja muuten homma meni viittä jätskipaperia lukuun ottamatta aivan nappiin. Matkaan kohti Kylmäpihlajan majakkasaarta lähti kuitenkin varsin mittava kokoonpano; neljä aikuista ja viisi lasta. Pelastusliivejä oli lainailtu naapureilta ja tutuilta, ja koko hippi-perhe oli merikelpoinen sen puolesta. Kippariperheellä omat liivit tietysti oli jo vanhastaan. Oli ihan mielettömän jännittävää tytöille päästä paattiin ja merelle ensimmäistä kertaa elämässään! Keskimmäinen oli kuin vanha merikapteeni, sillä hän oli jo muutamaan otteeseen kippariperheen kanssa ...

Nyt on veitsi välkkynyt, hiki virrannut, sakset suhisseet ja pakastin pistänyt parastaan kun täällä on isketty sesonkia säilöön. Ja siitä näemmä kerron taas puolilta öin, kun en muuten ehdi. TOP 10 pihan ja puutarhan tuotteet kuivaukseen/pakastukseen/säilöntään hippilässä: NUMERO 10: NOKKONEN tuo kylvämättäkin kasvava Suomen luonnon ilmaiseksi tarjoama superfood. Pikkasen olen koittanut katsoa, etten ihan lehmien parhaimmaksi katsomilta paskomispaikoilta sitä keräile, sillä siinä iskee nitraattivaara. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia ja se sisältää A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Rautaa siinä on seitsemän kertaa enemmän kuin pinaatissa. Nokkonen on myös kuitupommi, kuivatussa lehdessä kuitua on 25 %. Piitä kasvissa on 60 kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa. C-vitamiini säilyy parhaiten kuivatuissa nokkosissa, kalsium puolestaan säilyy ryöpätessäkin. Nythän on periaatteessa ihan liian myöhäistä kerätä nokkosen lehtiä -siemenet ovat vasta tuloillaan, niitä ehtii vielä-,...

Tässä mitään myöhässä päivitellä, vaan lähes tiukasti reaaliajassa! Ranchin luomumansikkasato on niin pilalla, persiillään, menetetty ja tuhoutunut, että olen kevyehkösti nostanut kädet ilmaan asian suhteen. Töitä olisi pilaantuneiden marjojen nyppimisessä, mutta se saa hipin niin NIIN masentuneeksi ja lamaantuneeksi, että senkin suhteen on kädet nostettu ilmaan, mutta tällä kertaa hyvin suoriksi ja korkealle. Nyt on sitten yllättäen aikaa enemmän kuin moniin vuosiin kesäisin on ollut (varsinkin, jos sulkee silmänsä muilta töiltä!!), mutta rahatilanne on huolestuttava.  ZW-touhut ovat tämän myötä myös aika  low cost -touhuja, mutta ai että, mikä ihana, hauska, virkistävä ja opettavainen päivä meillä oli tänään! Minä aloitin raapimalla kasaan 5 kg mansikoita masentavan huonokuntoiselta luomupellolta täyttääkseni tilauksen asiakkaalle, ja hoitamalla eläimet kauheassa kaatosateessa. Pentuset heräilivät kaikessa rauhassa, ja olivat (luultavasti....Nobody knows!!) syönee...