Happy HippieLife

Seuraavana superraaka-ainelistallani esittelyyn pääsee kookosöljy. Etikka oli sarjan ensimmäinen keittiön ja kodin monitoimiaine, ja kookosöljy on nyt vuorossa vahvana seuraajana. Sen ainoa miinus on, ettei sitä saa kotimaisena versiona, sillä edes helteisen kesän 2018 jälkeen ei varmaan tarvitse haaveilla talvea kestävästä kookospalmusta. Ehkä ensi vuoden viljelysuunnitelmassa ehdottelen kotimaista luomukookosta, sillä eihän sitä koskaan tiedä... Kotimaisen ruuan tuottajana hiukkasen kirpaisee mainostaa näin hurjasti kookosöljyä, mutta minkäs teet; priima on priimaa! JA sitten disklaimeri heti kärkeen: huomaa ero kookosöljyn ja palmuöljyn välillä. Palmuöljyyn ei ranchillä kosketa pitkällä tikullakaan, vaikka sen välttäminen vaatii JOKAISEN elintarvikkeen tuoteluottelon lukemista T O D E L L A huolella, sillä "rakkaalla" lapsella on monta nimeä, jotta sitä saataisiin ujutettua tiedostavammankin kuluttajan silmien ohi. Kookosöljyssä on myös pikkuisen katsomisen paikkaa. Tar

Joskus sitä inspiroituu jostain toisesta ihmisestä aivan valtavasti! Tällaisen efektin koin, kun kuuntelin Rob Greenfieldin TEDx talkin “Be the Change in the Messed Up World”.  Vahva suositus tälle; 18 minuuttia elämästäsi menee tähän, ja ehkä inspiroidut sinäkin. Rob on vienyt oman ekologisen jalanjälkensä nollaamisen extreme -tasolle. Tasolle, johon pystyy vain lapseton (mies. Tämä vähän sulkeisiin, mutta kyllä osa Robin vedoista lienee miehille jossain määrin helpompia ja turvallisempia. Don’t shoot me; luotan naisiin 100%, mutta maailma ei. Valkoisella miehellä monet asiat vaan ovat helpompia kuin kaikilla muilla!). Jos et ole kuullu Robista, niin hänet tunnetaan mm. Trash manina; heppuna, joka keräsi kestovertoamerikkalaisen kuukauden roskat “muovipuvuksi” päällensä, ja kulki tässä outfitissä ympäri New Yorkia. Pitäisiköhän kokeilla vastaavaa Raumalla…? Kuinkahan nopeasti päätyisi muualle kuin kotiinsa!? Viesti on kuitenkin vahva maassa, jossa eri osavaltioissa kierrätys v

Ihan parasta zero wastea on käyttää samaa perusraaka-ainetta moneen tarkoitukseen, ja keittiö on loistava paikka, josta tämä tajunnan laajennus voi alkaa. Yksi ihan parhaista aineksista on etikka. Sellainen kotimainen Rajamäen väkiviinaetikka, jota ei pysty meidän talouteemme ihan missään pienissä pulloissa ostamaan, vaan kerralla ostan ihan koko ison (muovi-!!)kanisterin. Siitä saa tehtyä tuoksuvaa puhdistusainetiivistettä ihan tuosta noin vaan, hyödyntäen samalla muuta mahdollisesti tullutta biojätettä. Täältä löydät siihen ohjeen, jos et ole aiemmin lukaissut.  Jos ei kiinnosta liotella mitään orgaanista ainesta etikassa, niin pelkkä etikka-vesi-eteerinen öljy toimii myös. Jos ei öljytkään innosta, niin vesi-etikkaseos on loistavaa tavaraa siivoukseen ihan yksinäänkin. Tuoksufriikkinä tykkään siitä, että joku muukin, kuin etikka tuoksuu. Etikan haju haihtuu puhdistuksen jälkeen, ja se neutralisoi samalla muita hajuja, mikä on joskus ranchillä ihan tarpeen. Toine

Meillä alkaa koulut maanantaina. Eli pikkasen -tyypilliseen tapaan- on ajastaan jäljessä tämä teksti. Oltiin nääs viikko sitten sunnuntaina Porisperessä - perhepäivässä, ja jo siellä teki mieli alkaa naputella tätä tekstiä. Se on jokavuotinen traditio ollut jo viimeiset 4 vuotta meidän perheelleme. Ollaan biletetty menemään uskomattomassa helteessä, ihan läpimärkinä kaatosateessa, jorattu vuosien varrella Antti Tuisku, JVG, Jenni Vartiainen, Robin, Isac Elliot, Ellinoora, ja (nyyh!) Cheek.  No ei siitä sen enempää, koska se ei mennyt esivalmistelujen puuttessa ihan nappiin. Mutta; harrastan ihmisten salakuuntelua ja -katselua, ja tämä oli oivallinen tilaisuus molempiin paheisiini. Kuulin, kun pari äiti-ihmistä vieressä puhuivat siitä, että OSTETAANKO TEILLE JOKA VUOSI UUSI REPPU? Piti taas huulta purra hetken aikaa, etten olisi mielipidettäni ilmaissut. Mikä ihmeen tapa sekin on, että joka vuosi pitää ostaa uusi reppu ja penaali, vaikka vanhat pelittävät vielä mallikkaast