Happy HippieLife

Olen käyttänyt hiustenpesuun vallan itsetekemääni palashampoota ja hoitoaineeksi suihkaissut pullosta laimennettua omenaviinietikkaa pesun jälkeen.  No nyt kun ferritiinitasot ovat nousseet niin paljon, että tekee mieli jo treenata (meidän upouudella ja superhienolla) crossfitsalillamme, ihan siis hiki päässä, eikä vaan ihastellen muiden komeita ja kauniita, urheilullisia vartaloita ja suorituksia jonkun sisäpyörän päällä veltosti notkuen, niin on tullut ongelma. Se etikka kyllä haisee, kun päänahka hikoaa. ja kasvot. Kun käytän sitä kasvosuihkeenakin, niin joo-o; ihan selvä omppuviinietikan haju tai tuoksu se alkaa nenään tuntumaan... Ei kai siinä mitään, jos olisi yksin, mutta kun tykkään treenata ohjatuilla tunneilla muiden kanssa yhdessä, niin jotenkin se häiritsee itseä, kun kuvittelee sen hajun häiritsevän muita.    Onneksi on jonkinlainen tekemisen meininki palannut elämääni, ja muistin hoitoainepalan, jonka joskus miljoona vuotta sitten ostin Lushista. Se haisi ih...

Täällä ollaan pidätelty hengitystä ja pureksittu hampaita yhteen koko päivä, mutta turhaan. Vieläkään ei satavarmasti tiedetä, kumpi vanhoista herroista on USAn tuleva presidentti, vaikka kello on ihan illassa. Melkomoista tappelua ja sanasotaa, melkomoisia kauhukuvia ja tummia skenaarioita tulevaisuudesta. Miten maailman johtava demokratia (ainakin omien sanojensa mukaan…) tuntuu olevan enää ”demokratia”?  Tämä aihe ahdistaa niin, että kerron sulle jostain ihan maanläheisestä ja turvallisesta ja tarpeellisesta asiasta, eli palasaippuasta! Aiemminkin asiasta kirjoittelin, mutta nyt tulee ihan ohjeen kanssa jutustelua. Tarkastelin nääs saippualaatikkoa, kun taas kerran saippuateline kumisi tyhjyyttään ja vähiin alkaa käymään edelliset itse tehdyt. Itse tehdyn saippuan pitää kypsytellä itseään vähintään kuukauden verran, joten tuli kiire ryhtyä hommiin. Koska saippuan valmistus vaatii lipeän käsittelyä, valitsin valmistukseen hetken, jolloin koko muu perhe oli poissa, kissa ulkona ja...

  Jos en ole tarpeeksi tämän syksyn ihanuutta hehkuttanut, niin kerran vielä! On ollut ihan mieletöntä, ettei syyskuussa tullut yhtään pakkasyötä, joka olisi vienyt kasvit ja kukat, vaan syksy oli niin lämmin ja leuto, että vielä lokakuun alussa sai kerätä satoa. Eikä mitä vaan satoa, vaan tummansinistä satoa; ulkona kasvaneita viinirypäleitä ja mustaseljan marjoja. Mustaseljaa ei pidä sekoittaa muihin seljoihin, jotka ovat myrkyllisiä. Mustaseljakin on raakana marjana myrkyllinen, mutta sen hurmaavan kauniit kukat, ja isot marjatertut kypsinä ovat superfoodien superfoodia. Kukkaterttuja en tänäkään vuonna malttanut kerätä tee- tai mehuaineeksi, mutta marjoja keräsin ihan mahdottoman määrän. Seljankukan pitäisi auttaa vilustumisoireisiin, lieventää ja jopa parantaa ne kokonaan. Puutarhassa on kolme isoa mustaseljapensasta ja tänä keväänä istutin kolme lisää, koska ne ovat kasvina kauniita ja lisäksi sato on mukavasti loppusyksystä kerättävissä. Marjat eivät ole mitenkään ihmeellise...

Ihana syksy alkaa olla taputeltu; lämpötilat ovat päivälläkin pudonneet alle kymmenen asteen ja valo on vaihtunut syyskuun kultaisesta lokakuun kylmempään siniseen. Torstaiksi on luvattu yöksi näille leveyksille ensimmäisen kerran nollaa astetta. Sitä ennen kipaise siis kiireesti metsään; puolukoita on paljon ja kanttarellitkin ovat vielä keräyskelpoisia! Tein pitkästä aikaa vispipuuroa. Edellisestä kerrasta on vuosia aikaa, ja voi vitsi, miten hyvää tuli suosikkieni eli Marttojen vegaanisella ja maidottomalla reseptillä: 1 l vettä 4-5 dl puolukoita 1 dl sokeria 1,5-2 dl mannasuurimoita 1. Survo marjat kattilan pohjalla. Lisää vesi. 2. Keitä marjasurvosta 10 – 15 min. Siivilöi liemi, jos haluat tasavärisen puuron. 3. Lisää sokeri ja lisää mannasuurimot kiehuvaan mehuun koko ajan sekoittaen. 4. Hauduta puuroa noin 15 min. välillä sekoittaen. 5. Jäähdytä puuro ja vatkaa se kuohkeaksi. Muutenkin kannattaa mennä metsään, sillä se on visuaalinen aarreaitta ja sieltä löytää kaikkea mukavaa. ...

Syyskuussa ostolakkoilin mallikkaasti, ja sen tuloksena ostosaldo onkin ihanan pullea nolla! Mielitekoja tosin oli: - pitkä pellavainen syksymekko - pellavahame - Northoutdoorin oversize  meinovillapaita Mutta hei; mieliteot tulevat ja sitten ne menevät, kun niihin ei kiinnitä huomiota. Pellavahame on jo päästäni poistunut, muut kaksi nakovat tasaisin väliajoin takaraivossa. Syyskuu on ollut vaarallisen kaunis. Sydän ihan pakahtumaisillaan kuljen ulkona, kun luonto on vaan aivan täydellinen!! Jos satun kulkemaan autolla, on se kanssakulkijoille ja itselleni vaarallinen kombo. Katselen enemmän maisemia ja yksityiskohtia kuin tieliikennettä. "AAAH, kun tulisi hyvä kuva!" AAAAH, kun on täydellinen valo!!" "AAAAH, kun tämäkin kohta saa sydämeni tykyttämään!!". Usvaiset aamut ja Kalifornian maastopalojen värjäämä iltataivas. Voihan syyskuu! Ja ne hetket, kun usva väistyy, ensin tulee varovainen kultainen hehku ja sen jälkeen maailma on täynnä värejä. Onko ketään muu...

Siinäpä tuli elettyä kevät, syksy ja talvi yhden pääsiäisviikonlopun aikana! Kauheasti kaikki odotimme pääsisäislomaa, vaikka näillä samoilla hoodeilla kaikki lomat menee, missä arkikin, oli STAY HOME-aika tai ei. Silti; ei töitä läppärin edessä, ei koulua, ei mitään pakkoa! Ihana pääsiäinen! Meillä ateisteilla on myös oma nais-Jeesuksemme täällä ranchilla; neitseellisesti sikeentynyt (siennyt?? Hitto, mikä sana!!) kevään lapsonen, jota kovasti ihailemme, koska nais-Jeesus lienee viimeinen täällä syntynyt vasikka. Oikeasti nimesimme neitokaisen Indyksi, koska äippä on Cindy ja I-kirjain on nimeämisessä vuorossa.  Indy on koko lauman lemmikki; se saa talloa isompien päältä, sen seikkailuja vahtii aina hurja määrä silmäpareja, ja Cindy löytää sille aina helposti lapsenvahdin, jos se itse tahtoo vähän omaa aikaa. Ihmislapset lepertelevät  sille, ja ruokapöydän vierestä on hieno seurata sen iltahepuleita, kun se juoksee ympäri laidunta järjettömällä vauhdilla, pi...

Noniin; tekstiähän pukkaa ihan solkenaan ja koko ajan tekee mieli kirjoittaa jotain! Viikko taas mennyt ostolakkoa. Keskimmäinen Luomulapsi vähän kyseli jääkiekkokypärään silmikkoa, mutta koska seuraava luistelukerta saattaa olla vuonna 2021, sanoin, että nyt ei kuule valitettavasti onnistu! Tytöt eivät ole edes kyselleet mitään, mutta keskiviikkona piti kaksi numerolla 18 varustettua säbä-paitaa ostaa Keskimmäiselle Luomulapselle. Hän oli niistä niin onnellinen. Toinen on treenipaita ja toinen pelipaita, ja "siinä on hei mun sukunimikin!!!!". Eli semmoiset tavarat päätyivät taloon. Plus Irlantilainen näytti tulevan jonkun vaatepussin kanssa kotiin, mutta ne ovat hänelle itselleen, ja hän ei tämmöisistä ostolakoista piittaa mitään, ja se on ihan ok se! Yhden asian olen jättänyt käsittelemättä tämän ostolakon tiimoilta vallan kokonansa, ja sehän on palveluiden ostaminen.  Suomen ympäristökeskuksen mukaan "ympäristöongelmat aiheutuvat pääasiassa kulutuksesta ja kulut...