Happy HippieLife

 Nyt on kuulkaa aikoihin eletty! Kun odotin esikoista, sain hirveän pesänrakennusvietin vallassa hormonihuuruissani idean ostaa ompelukone ja sillä sitten taidokkaasti ompelisin kaikkea mahdollista. "Taidokkaasti" sain tehtyä kestovaippoja (vieläkin ihmettelen, sillä niistä tuli oikeasti hyviä ja käyttökelpoisia, ja ne kestivät kaikkien kolmen lapsen käytön!) ja suoraa saumaa verhoihin ja muutamat tyynyn päälliset. Sitten se onkin ollut kaapissa unohtuneena vuosikaudet. Vain jotain korjauksia olen koittanut sen avulla tehdä, eikä ne hyvin suju, kun on taitotaso nolla ja aikaa ja kiinnostusta opetteluun sama nolla.  MUTTA NYT!! Ompelin edellisten vuosien käärinliinoista ihan lahjapusseja. Ne eivät kestä lähempää tarkastelua, mutta nyt ei tarvitse tuskailla, miten käärinliinat saa kiinni, kun voi vaan sujauttaa lahjat pussiin. Muutaman kerran jouduin purkamaan, kun vahingossa ompelin koko pussin kiinni, ja silloin sujauttamiset hankaloittuvat huomattavasti, kun ei missään reuna...

Nonniin; ihan varmasti luulit, etten pidä lahjapostauksessa antamaani lupausta paketointipostauksesta!Älä kuule mitään, tässä -  ihan hyvissä ajoin ennen aattoa -vielä viime hetken lahjastressaajille paketointivinkit. Niille, joilla on jo lokakuussa ollut lahjat valmiina tämä voi toimia inspiraationa ensi vuoteen. Ja tämän myöhästymisestä syytetään vasikoita, jotka oppivat karkaamaan. Syy on tietty Irlantilaisen ja minun; ei kannata luottaa siihen, että sähkö kiertää koko aidassa, jos mittaa sen vain yhdeltä sivulta.... Klo 17 vedimme uutta vaijeria talvilaitumen ympäri pilkkopimeässä, kevyehkössä räntäsateessa, ja että taas mietti, miten helpommalla olisi päässyt siellä metsäyhtiön konttorissa... Lasten lahjat on paketoitu tänä vuonna sata prosenttisesti kierrätyskamaan. Aivan kaikkeahan voi käyttää paketointihommaan; kaupan lahjapaperirullat ovat niin mielikuvituksetonta tuotetta, että nyt haastamaan itseäsi. You can do better! Keräilin kaikkea mahdollista normaalia ja epänorm...