Happy HippieLife

Voi vitsi, kun tämä Rauman seudun koronatilanne räjähti käsiin kiihtyen nollasta sataan ihan hetkessä. Mikään rasisti ole  (perusrasistinen aloitus...)  kun kotonakin kerta majailee mamu, mutta voihan hiton itäblokin ihmiset, minkä teitte! Vaikka kuinka ydinvoimatyömaalla tai telakalla olisi koronaohjeistukset kohdillaan, niin tervemenoa Rauman Lidliin siinä kuuden kieppeillä. Parkkipaikalle paukkaa valkoisia pakettiautoja monen monta, ja sieltä iloisissa neonkeltaisissa tai -oransseissa työpuvuissaan itäblokin miehiä tulee uskomaton määrä yhdestä autosta. Maskien määrä NOLLA. Yksi jää vahtimaan autoa, muut desinfioimatta käsiään painuvat ostelemaan illan dinneritarpeet ja muutaman oluen. Ennen mietin, että samaan aikaan, kun herrojen kanssa osui kauppaan, niin sehän oli kiva; ihan kuin pikamatka Puolaan tai Liettuaan, kun kuunteli vierasta kieltä ja ihmetteli ostoskorin sisältöä (Joo; mä olen yksi sellainen ostoskorikyylä.). Nykyisin vältän samaan aikaan kauppaan menoa kuin r...

Olipas meillä korea kesäkuu! Kesäkuu oli hellettä, Yyteriä, varpaita polttavaa hiekkaa, loputonta mansikkamaan kastelua, lämpimiä öitä, juhannustaikoja, pölyävää peltoa, laumoittain kärpäsiä lehmien turvissa, hikisiä lapsia, omia lapsia ja vieraita lapsia jatkuvasti vaihtuvissa yhdistelmissä, lukemattomia uimareissuja, pikainen ja niin ihana roadtrip Keskimmäisen Luomulapsen kanssa, aamukahveja terassilla, linnunpoikasia, uskomattomia auringonlaskuja, lumoavia pioneita. Kaikkea kaunista ja ihanaa! Niin NIIN nautin helteistä, NIIIN hurmioituneena kuuntelin lintujen laulua, NIIIN ihastelin alati muuttuvaa luontoa ja puutarhaa, NIIN hikoilin helteisellä mansikkapellolla ja NIIN halusin uida, paitsi en uskaltanut kastella. En ennen kuin vesi oli 27-asteista. Sitten uskalsin! Ihan järisyttävän hieno kesäkuu. Kesäkuusta tuli myös melkein ensimmäinen oikeasti menestyksekäs ostolakkokuu, mutta vaan melkein, koska ostin kesäkukkia. ONNEKSI järjen ää...

Viime viikonloppuna paistoi aurinko niin ihanasti täällä lännessä, että kevät tuntui etenevän ihan valtavin harppauksin. Ensimmäiset narsissit aukesivat ja niitä pysähdyin ihastelemaan aina ohi kävellessäni. Koska tärkeintä on pysähtyminen ja läsnäolo. Muuten menee tämäkin kevät ohi ilman, että siitä jää mitään suurempaa muistikuvaa. Ja tahdon paljon muistikuvia onnellisista hetkistä omassa arjessa. Ne kantavat pitkälle. Koronaelämä on valunut omiin uomiinsa. Irlantilainen on tehnyt ihan järjettömän määrän töitä ja hän on kadonnut elämästämme lähes kokonaan.  Ihan välillä unohtuu, että sellainen mies elää taloudessamme. Hänestä on ollut ainoana elonmerkkeinä tasaisin väliajoin huuto "KIDS!!! MAKE SOME COFFEE PLEASE!!" , ja lautanen, jolta joku muu kuin minä tai lapset on ruokaa syönyt aivan eri aikoihin kuin minä ja lapset. Ylityötunteja on kertynyt niin paljon, ettei hän kuulemma kehtaa kaikkia edes laskuttaa. "WTF??!!!" oli tällä kertaa MUN reaktioni, mutta...

Siinäpä tuli elettyä kevät, syksy ja talvi yhden pääsiäisviikonlopun aikana! Kauheasti kaikki odotimme pääsisäislomaa, vaikka näillä samoilla hoodeilla kaikki lomat menee, missä arkikin, oli STAY HOME-aika tai ei. Silti; ei töitä läppärin edessä, ei koulua, ei mitään pakkoa! Ihana pääsiäinen! Meillä ateisteilla on myös oma nais-Jeesuksemme täällä ranchilla; neitseellisesti sikeentynyt (siennyt?? Hitto, mikä sana!!) kevään lapsonen, jota kovasti ihailemme, koska nais-Jeesus lienee viimeinen täällä syntynyt vasikka. Oikeasti nimesimme neitokaisen Indyksi, koska äippä on Cindy ja I-kirjain on nimeämisessä vuorossa.  Indy on koko lauman lemmikki; se saa talloa isompien päältä, sen seikkailuja vahtii aina hurja määrä silmäpareja, ja Cindy löytää sille aina helposti lapsenvahdin, jos se itse tahtoo vähän omaa aikaa. Ihmislapset lepertelevät  sille, ja ruokapöydän vierestä on hieno seurata sen iltahepuleita, kun se juoksee ympäri laidunta järjettömällä vauhdilla, pi...

Tiedätkö sen, että ihmismieli on outo? Tai ainakin tämä minun mieleni. Nääs nyt mulla on tosi huono omatunto tästä ostolakosta, koska pitäisi tukea paikallisia yrityksiä tässä vaikeassa tilanteessa ja näin ollen ostaa ja kuluttaa. Mutta kun en tarvitse mitään. Enkä halua mitään. En varsinkaan mitään turhaa, epäekologista tai maapalloa kuormittavaa! Oudosti olen tosi onnellinen huoleni keskellä siitä, että oikeasti luonto saa nyt hetken hengittää ja rauhoittua ihmisen järjettömältä kulutukselta ja vouhotukselta, Niin että huonolla omatunnolla mennään siis eteen päin ostolakkoa, ja maalikuus lopussa excel näyttää tältä: Helmikuu 1.12. Lahjakortti kimppa 40 12.2. Treenipaita säbä 18 Pelipaita säbä 18 27.2. Treenivaatteet futis Pallo-Iirot E-S (Pelipaita, treenipaita, pelitakki, treenihuppari) 135 27.2. Askartelukirja E-S 8 219 Maaliskuu 5.3. Ulkohousut ...