Happy HippieLife

" Emmää mitään kierrätä. Ja ostan ihan just mitä haluan. Kato nykyään kaikki roskat menee enerkiaksi, niin hyötyähän siitä vaan on! Ekolokisempaakin se saatana o, saati ajella kierrätypöntöille ja sinne samaan jäteautoon ne kaikki sitten päätyy kuitenkin ja polttoon nekin. Ihmiset vaan luulee perkele "kierrättävänsä"! (*ehkä Kiina ja Intia myös mainitaan*)"  Kuullostaako tutulta?? Näitä kommentteja kuulee silloin tällöin, ja  niitä saa lukea usein fiksuilta (sarkasmi) kommenttipalstoilta ja vielä useammin somesta. Uusi kiitollisuuteni ei oikein yllä niihin, vaan verenpaine tuppaa nousemaan. (Paitsi sitten mietin, että osaan lukea tätä paskaa, joten olen onnekkaampi kuin suurin osa maailman naisista. Ja minulla on kaunis, ihana, upea Mac, jonka kautta näitä luen, joten olen onnekkaampi kuin suurin osa maailman koko väestöstä. Että sai siitäkin kaivettua kiitollisuus-aspektin! ) Lähdetään nyt kuulkaas purkamaan verenpainetta nostattavaa kommenttia. Otetaan vaikka ...

Eilen mökillä pohtiessani, mistä lähtisin kirjoitussumaa purkamaan, tuli mieleeni hetki vuoden vaihteen alla, kun Irlantilainen oli kotona kuoleman kourissa (mies- )vatsataudissa, ja minä podin saman ikävääkin ikävämmän taudin lievempää siivoa-pyykkää-hoidalapsetkoiratlehmät -(nais-)versiota juurikin mökillä hurmaavan ja hehkuvan pönttöuunin loisteessa, juurikin lasten kanssa.  Se on kuulkaa niin, että sellaisessa tilanteessa arvostaa sisävessaa ja juoksevaa vettä aika paljon. Tämä oli siis hyödyllinen ja positiivinen kokemus, ja linjassa uuden vuoden lupaukseni kanssa . Aamulla kun klo 05.12 kirmasin umpimustassa aamussa jäistä kivipolkua pitkin kohti ulkohuussia sulkijalihas hikeä tirskuen, kävi mielessä, että on se sisävessa talvella vaan kiva. Toki se huussikin oli, varsinkin kun sinne ehti ajoissa... Listoja vaille valmis! Ja koivun kaatoa! Ja sähkökin on vaan näennäistä.  Ja rappuset HYVIN näennäiset. Klo 05.12 superkiireessä nuo tikkaat olivat hivenen kiikkerät. ...

Nyt on veitsi välkkynyt, hiki virrannut, sakset suhisseet ja pakastin pistänyt parastaan kun täällä on isketty sesonkia säilöön. Ja siitä näemmä kerron taas puolilta öin, kun en muuten ehdi. TOP 10 pihan ja puutarhan tuotteet kuivaukseen/pakastukseen/säilöntään hippilässä: NUMERO 10: NOKKONEN tuo kylvämättäkin kasvava Suomen luonnon ilmaiseksi tarjoama superfood. Pikkasen olen koittanut katsoa, etten ihan lehmien parhaimmaksi katsomilta paskomispaikoilta sitä keräile, sillä siinä iskee nitraattivaara. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia ja se sisältää A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Rautaa siinä on seitsemän kertaa enemmän kuin pinaatissa. Nokkonen on myös kuitupommi, kuivatussa lehdessä kuitua on 25 %. Piitä kasvissa on 60 kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa. C-vitamiini säilyy parhaiten kuivatuissa nokkosissa, kalsium puolestaan säilyy ryöpätessäkin. Nythän on periaatteessa ihan liian myöhäistä kerätä nokkosen lehtiä -siemenet ovat vasta tuloillaan, niitä ehtii vielä-,...

Aamulla vein nuorimman luomulapsosen viimeistä kertaa päiväkotiin, ja samalla tyhjensin auton tavaratilan kierrätyskamppeista. Ja ei ehkä ois pitänyt tehdä sitä aamulla, kun nyt valtasi ärsytys mieleni, ja siitä ei sitten helpolla pääse eroon. Nääs; mielestäni ihan selvästi on metalliastian isossa infolappusessa kerrottu, mitä saa ja mitä ei saa laittaa. Vai mitä tuumaat? Saatko selvää tuosta? Astian kun avasi, niin ihan ok oli sisältö. Mutta tuo "Ei saa laittaa" -kohdan toinen pallero: "Astian aukkoa suurempia esineitä" - sitä ei ilmeisesti jakseta enää tavata, sillä molemmin puolin kierrätysastiaa oli sitten tämä näky: NOIN! HYVÄ!! "Jätetään ne ny siihen vaa! Kyllä se kuski ne siitä heittää kyytiin, ja ei siinä oo ku ihan vähä vaa tota maalii!" Muoviastiaan oli pitänyt tunkea kymmenkunta rikkinäista ämpäriä, ja yksi pulkkakin siellä on näkynyt. HYVÄ! JUST NOIN; nehän ovat tunnetusti pakkausjätteeksi helpostikin tunnistettavia esineitä....

Kirjoitustauon syy on tällä kertaa babyboom; vasikoita pukkaa joka leidiltä, ja ihan liian monta eri tavalla ongelmallista tapausta on osunut tälle keväälle. En siis suosittele kenellekään juuri tällä hetkellä siistin sisätyön jättämistä, ja siirtymistä luomufarmariksi…. ;)  Ihan itte -syndrooma on myös samalla kieltosuosituslistalla. Siitä kärsii usein tällaiset ylisuorittajat, jotka eivät tajua, että ei tarvitse itse osata ja kyetä kaikkea alkaen koneremonteista päätyen juhlapuvun ompelemiseen. Tai minun tapauksessani ihan mihin tahansa ompelemiseen… Koko talven on ollut tarkoitus ommella kesto”vanu”lappuja ihon puhdistukseen, mutta koska tiedän taitoni ja hermorakenteeni, kun hommat menee pyllylleen, niin en ole saanut aloitetuksi. Meillä on tässä pikkukylässämme muutamakin kahvila. Yhdessä niistä myydään myös käsitöitä ja lahjatarvikkeita, ja ihastelin ääneen kauniita k’sin väkerrettyjä imetyssuojia. Siinä tuli mieleeni kysyä, että saisiko tuolta taitavalta ompelij...

*SUOMEKSI ALHAALLA* Do NOT get offended, please…. This is written little bit tongue in cheek, although the message is important! In Finland we have this thing called “Pullonpalautus” ! And it is GREAT- It is greater than anything else I have seen anywhere else. In Finland -the land of taxes- we have also a thing called “juomapakkausvero”. It is GREAT tax for drink companies- Probably the greatest tax on universe, since you don’t need to pay it, if bottles you manufacture can be recycled through “pullonpalautus”. It is the greatest tax on universe, because in 2017 it made people return 96% of metal cans, 92% of the plastic bottles and 88% of the glass bottles.  And Why are Finns so eager to return their bottles and cans into pullonpalautus?        1)Finns drink a lot (of alcohol. A L O T!!!! But I did not reveal that to you. Let’s keep it our secret…!) therefore everyones house would be flooding with empty bottles, and we don’t like that   ...

Pieni bloggaustauko on kuulkaas johtunut elämästäni filmitähtenä. Eikä mikään kotimainen filmitähteys ole tätä hurjaa bloggaajan uraa keskeyttänyt, vaan heti päädyin (jokaisen Idols ja VOF ja mitänäitänytonkaan-kokelaan unelman tavoin….) ulkomaille uraa luomaan. Espanjalainen kuvauskolmikko vietti pitkän iltapäivän ranchillä entiedäminkänimiseen -dokumenttiin meitä kuvaillen. En siis päässyt aurinkoon tai lämpöön, vaan ihan lumiselle pellolle seisoskelemaan ja omaan olkkaariini istumaan. Irlantilainen -todella ystävällisesti- antoi minun hoitaa haastatteluosion, ja ou nou!!!Se oli kauheaa. En ikinä I K I N Ä enää edes syvällä sisälläni naura kimiräikkösille ja kenellekään muulle rallienglantia puhuville, koska olen nyt virallisesti yksi heistä. Miten voi ihmistä jännittää niin mahdottoman paljon kamera 10 sentin päässä naamasta? Tietty jokainen ryppy ja huolettomasti siellä täällä leijuva hius oli myös takaraivossa mielessä. Enkä meikannut, koska enhän meikkaa ikinä kotona, nykyisin...