Tekstit

Näytetään tunnisteella jätteettömyys merkityt tekstit.

Ostolakko 2020

Kuva
Nyt kävi kuule niin, että kuppi meni nurin, kun luin Hesarin artikkelin suomalaisten jätteen määrän kasvusta. On se nyt kumma, kun kaikki faktat on silmien edessä, niin edelleen on mahdollista väittää ilmastonmuutoksen olevan vain hysterian lietsontaa, sillä on tällaisia talvia ollut aiemminkin. Australiakin on palanut aiemminkin. Lämpötilat nyt nousevat ja laskevat -aina ovat niin tehneet. JOO TOTTA; mutta ei koskaan ikinä milloinkaan näin nopeasti ja vain yhden nisäkäslajin käyttäytymisen vuoksi, eikä näin dramaattisin vaikutuksin. No mitä tekee keskivertosuomalainen? Kuluttaa kuin viimeistä päivää, koska mitä tässä nyt enää yrittämään, kun Kiina ja Intia ja naapurin Lasse. Yhdyskuntajätteeksi Tilastokeskuksen tutkimuksessa katsotaan asumisessa syntyvät kotitalouksien jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan ja palveluiden jätteet sekä teollisuuden tukitoimintojen kuten ruokaloiden vastaavat jätteet. Mikä ehkä vielä surullisempaa, niin kierrättääkään ei vieläkään osata. ”Jät...

Mitä en enää osta?

Kuva
Rupesin pohdiskelemaan, että mitä kaikkea en enää osta, enkä ole ostanut  sen jälkeen kun tutustuin ZW-elämään, ja silmäni ovat avautuneet entistä ekologisempaan elämään. Osaa mietiskelemästäni en ole ostanut enää moneen vuoteen, osaa silloin tällöin.  Mutta katsellaan hei superpitkää listaa, ja ihmetellään siellä lisää! KEITTIÖ Puhdistussuihke / -aine Löytyy meiltä siis  puhdistussuihke,  mutta siinä on etikkaa, tea tree -öljyä ja mitä milloinkin, ja sama pullo on ollut käytössä forevö. Ihan omin kätösin tehtynä. Tai sitten sinne pulloon laimentelen ihan huumaavan tuoksuista  sitruksista tai tuijasta uutettua etikkaa , ja näin saavat sitrushedelmien kuoret vielä toisen elämän ennen kuin päätyvät kompostin uumeniin muhentumaan mullaksi. Omalla suihkeella lähtee tahrat ja pöpöt, jos vaan pöytien ja tasojen pyyhintävuorossa oleva perheenjäsen muistaa hommansa... Aika usein "oon pyyhinyt!" ja sitten kun tarkastellaan lähempää, on pyyhitty pienen pieni kul...

Joululehti

Kuva
Meillä on täällä omalla pikkukylällä joululehti, jonka myyntituotosta MLL:n paikallisosasto lahjoittaa paikallisille lapsille ja nuorille tukea kaikkeen erilaiseen toimintaan. Se on joka talvinen pakko-ostos; herättää pahaa verta, jos sen jättää ostamatta. Se on muuten neljäs lehti, jonka olen ostanut viimeisen 1,5 vuoden sisällä. Entisenä lehtiaddiktina, joka viikosta toiseen selkä vääränä ruokaostosten joukossa kantoi kotiin sisustus-, sportti- ja lifestylelehtiä, on tämä ultimaattinen muutos. Niihinkin on tullut hassattua JÄRJETÖN määrä rahaa vuosien aikana. No; sitä ei kannata nyt jälkikäteen enää harmitella, vaan tietoisuus heränneenä vahtia, ette sorru uudelleen noihin tapoihin. Kirjastohan on ihan mahtava mesta, koska siellä voi lukea, ja sieltä saa lainaksi lehtiä ihan laidasta laitaan.   Nyt ostamistani lehdistä yksi oli ihan selkeä lohtulehti, kun niin kyrsi sairastaa, maata, torkkua puolitiedottomana, olla lasten hyväksikäytettävänä varmana lautapelihaviäj...

Semmoinen viikko

Kuva
Uusi elämänvaihe on nyt jo toista viikkoa menossaan, ja työviikon osalta loppu! JEEE! Ensimmäinen viikko oli niin raskas, että joka päivä auton rattiin istuessani työpäivän jälkeen, pimeällä pikatiellä huristellessani mietin, että ihan sama, jos tuolta joku hirvi eteen tulee. En jaksa jalkaa jarrulle nostaa, enkä seuraavaa päivää ajatellakaan. Todellinen teiden turvanainen! Kaiken kruunasi se, että ensimmäisen työpäivän jälkeen, kun järjettömässä sateessa suhailin kohti kotia, soitti läänin eläinlääkäri. Meillä oli käynyt nääs sellainen satumainen tuuri, että EU:n laajuisen eläinten hyvinvointitarkastuksen arpa oli osunut meille!!!! MAHTAVAA! Tarkastukset ovat elämän suola.  ”Olisitko huomenna mihin aikaan kotona?” ”No kato ny, kun mä aloitin tänään uudessa työpaikassa. Porissa. En mä millään voi olla heti toisena päivänä pois töistä!” ”Entä sitten ylihuomenna?” ”En nyt usko, että suopeasti katsotaan sitäkään. Etkö sä nyt tajua, että mä olen just aloittanut uuden työn?...