Ostolakko 2020


Nyt kävi kuule niin, että kuppi meni nurin, kun luin Hesarin artikkelin suomalaisten jätteen määrän kasvusta. On se nyt kumma, kun kaikki faktat on silmien edessä, niin edelleen on mahdollista väittää ilmastonmuutoksen olevan vain hysterian lietsontaa, sillä on tällaisia talvia ollut aiemminkin. Australiakin on palanut aiemminkin. Lämpötilat nyt nousevat ja laskevat -aina ovat niin tehneet. JOO TOTTA; mutta ei koskaan ikinä milloinkaan näin nopeasti ja vain yhden nisäkäslajin käyttäytymisen vuoksi, eikä näin dramaattisin vaikutuksin. No mitä tekee keskivertosuomalainen? Kuluttaa kuin viimeistä päivää, koska mitä tässä nyt enää yrittämään, kun Kiina ja Intia ja naapurin Lasse.


Yhdyskuntajätteeksi Tilastokeskuksen tutkimuksessa katsotaan asumisessa syntyvät kotitalouksien jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan ja palveluiden jätteet sekä teollisuuden tukitoimintojen kuten ruokaloiden vastaavat jätteet. Mikä ehkä vielä surullisempaa, niin kierrättääkään ei vieläkään osata. ”Jätteitä ei myöskään lajiteltu aiempaa paremmin, vaan juuri sekajätteen osuus näyttäisi nousseen merkittävästi. Sekajätettä tuotettiin noin 1,5 miljoonaa tonnia, yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. ”

JA EI; ratkaisu ei ole, se, että nykyään jätteet päätyvät polttoon ja energiaksi. 800 rekkalastillista päätyy polttoon Suomessa päivittäin, mutta kun sekään ei riitä, ja rahtaamme omia jätöksiämme Viroon ja Ruotsiin. Se ei silti vie pois faktaa, että kaikki se tavara on valmistettu ties missä, kuljetettu ties mistä, ja sen aiheuttama jälki ympäristöön on ja pysyy.  Ja mikä ahdistavinta; kuinkahan suuri osa on TÄYSIN turhaa kulutusta, asioita, joita kukaan ei oikeasti käytä tai halua? Kertakäyttöinen halloweennaamari, vitsiksi tarkoitettu vibraattori, aivan iiiiihana paita, joka kotona ei olekaan enää yhtän iiiiiiihana, tai muovilelu, joka hajoaa tunnin jälkeen, tai makaa käyttämättömänä lelulaatikossa, kunnes se päätetään heittää roskiin. Jäte ei myöskään katoa kokonaan polttamalla, vaan valtavat kasat tuhkaa ja muuta kuonaa ihmettelevät polttolaitosten varastoissa, että mihin tässä seuraavaksi päädytään.  Tämä polttolaitosten tuhka on myös hyvin suolapitoista ja luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi.


Välillä mietin, että ei saakeli, kun saisi aivot kytkettyä eri taajuudelle, ja ei vaan välittäisi mistään, niin kuin suuri osa ihmisistä tuntuu tekevän. Tai välittäisi tasolla ”Kyllä vähän kirpaisee, kun olen tänä vuonna lentänyt niin paljon”, tai ”Ei tämäkään varmaan luonnolle hyvä ole, mutta tilasin kiinalaisesta verkkokaupasta tämmöisen iiiiiiiiihan glittermekon, joka ei mahdukaan mulle, ja heitän sen nyt roskiin”. Tai kuten yksi tyyppi sanoi mulle: ”Mun lasteni ei tarvi missään muiden käytetyissä retkuissa kulkea!” Tai ”Emmä tätä oikeasti tarvi tätä, mutta kun halvalla sai!” Niin tuommoiseksi tyypiksi vaan muuttuisi. Mutta ei! Joten teen muuvvssit sitten toiseen suuntaan. Vaatteiden ostolakko laajenee yleiseksi ostolakoksi. En osta yhtään mitään. MITÄÄN!



Linjaukset tulee parin päivän pohdinnan jälkeen tässä.

OSTAN:

-         jos saan rahat säästöön niin isompi kasvihuone on ainoa ostos vuonna 2020

-         ruokaa tietysti ostan, mutta nyt loppuu myös sipsittely . Toisaalta se on lähes ainoa paheeni enää, kun olen sokerikoukust päässyt irti mutta SILTI!

-         MÄ SAIN NELJÄ AVIOEROKANAA!!! Ne ovat vielä avioerokodissaan, mutta nyt sisäinen tanskalainen maajussini jo kovasti ideoi niille kotia meille. Rakentamista vaille valmis se on, ja niin hieno mun päässäni. Irlantilainen ei vielä tiedä asiasta mitään, joten jännitys tiivistyy, lukeeko se sen täältä, vai yllättyykö se ”iloisesti” , kun tuon kanaset meille... AI ETTÄ, kun elämä mun kanssani on varmasti niin kivaa!! NIIN; kanasia en siis osta, mutta jos ne tarvitsevat jotain rakennustarvetta tms. alkuinvestointia, niin sitten lompakon narut avautuvat, ja kulutusta tulee. Koitan ideoida tanskiksen tavoin tosin kaiken mahdollisen kotona jo olevasta ja kysellä kierrätysringeistä. Mutta pieni kana-optio tähän.

-         sali- ja joogakortit ovat ok, koska se on samalla vähän niin kuin terapiassa kävisi.

-         lasten vaatteita lienee pakko päivitellä vuoden aikana, kun ne mokomat kasvavat ihan jäätävää tahtia. Kirpparit ykkösvaihtoehto. Uutena on ostettava lapsille urheiluharrastuksen vaatimat numeroidut pelivermeet.

-         taimimultaa, jos on tarve, sillä se mahdollistaa oman ruuan kasvatuksen ilman muuta roskaa. Siemeniä on onneksi jo kaikki tarvittava, joten se on tälle vuodelle hyvä homma!



MIETINNÄSSÄ:
-         Lasten synttäri- ja joululahjat on nyt vielä mietinnän alla. Omieni siis. Mikäköhän politiikka niihin pitäisi ottaa? Irlantilainen tietysti ottaa omat politiikkansa, ja on ihan että vattöfak nyt taas!

-         muut lahjat tms. itsestä riippumattomat asiat. Miten hoitaisit tällaiset?



EN OSTA:
-        lyhyesti (koska iso lista asioista joita en enää osta on pari postausta sitten) EN OSTA MITÄÄN MATERIAA. 

- vaatehuoneinventaarion jälkeen todettava; en tarvitse edes kirpparilta mitään, eli ihan totaalinen ostolakko, ei vain uusien vaatteiden sellainen. Täydellinen nou millekään vaatteelle. Nyt on myös pikkaria ja sukkaa sen verran, että vuosi menee ihan kivuttomasti!

-         leikkokukkia, sisäkasveja

-         kenkiä, laukkuja, vöitä, koruja, kelloja, kosmetiikkaa, en mitään!

-         kaikki elektroniikka, sisustustavarat, astiat, kodin tekstiilit, huonekalut jne. NOU! Paitsi jos jääkaappi tai tiskikone hajoaa, koska ilman niitä elämä on aika hankalaa. Tiskikonetta ilman vielä pärjäisikin, mutta jääkaappi on must . Pakastin jo hajosi, ja sellainen pitäisi ostaa. Samoin pesukone hajosi, mutta uusi myllyttää jo innolla vaatteita puhtaaksi, kun se meni prioriteettilistalla ykköseksi ihan heittämällä.
   


Alkaa N-Y-T nyt! ja jatkuu vuoden. Lupaan raportoida täydellisen suoraselkäisesti ja rehellisesti kaikki, mitä tapahtuu, millaisia olotiloja heräilee ja miten maailma ympärilläni reagoi. Luulen, että vuoden kestönyt uusien vaatteiden ostolakko opetti jo omasta henkisestä maailmasta aika paljon, mutta katsellaan. Meidät on niin ohjelmoitu kuluttamaan, koko ajan haluamaan jotain uutta, ja mainosten ja virikkeiden määrä ympärillämme on valtava. Joten voi tässä haastettakin olla, tosin luottavaisin mielin lähden liikkeelle. 


P.S. Jotenkin vahvasti resonoi tämä vanha intiaanipäällikön sanoma:

Chief Seattle of The Suquamish Tribe
“When the green hills are covered with talking wires and the wolves no longer sing, what good will the money you paid for our land be then”
“If all the beasts were gone,
men would die
from a great loneliness of spirit,
for whatever happens to the beasts
also happens to the man.
All things are connected.
Whatever befalls the Earth
befalls the sons of the Earth.”
Every hillside, every valley, every plain and grove, has been hallowed by some sad or happy event in days long vanished. Even the rocks, which seem to be dumb and dead as the swelter in the sun along the silent shore, thrill with memories of stirring events connected with the lives of my people, and the very dust upon which you now stand responds more lovingly to their footsteps than yours, because it is rich with the blood of our ancestors, and our bare feet are conscious of the sympathetic touch.
How can you buy or sell the sky, the warmth of the land? The idea is strange to us. If we do not own the freshness of the air and sparkle of the water, how can you buy them?
There is no quiet place in the white man’s cities. No place to hear the unfurling of leaves in spring, or the rustle of an insect’s wings.
You must teach your children that the ground beneath their feet is the ashes of our grandfathers. So that they will respect the land, tell your children that the earth is rich with the lives of our kin. Teach your children what we have taught our children, that the earth is our mother. Whatever befalls the earth befalls the sons of the earth. If men spit upon the ground they spit upon themselves. This we know. The earth does not belong to man, man belongs to earth. All things are connected like the blood which unites one family. All things are connected. Man did not weave the web of life; he is merely a strand in it. Whatever he does to the web, he does to himself.



Kommentit

  1. Meillä on nyt takana kaksi "äläostamitään"-vuotta. Tosiasiassa ollaan molempina vuosina ostettu noin 200 tavaraa (ne on kaikki excelissä t. Insinööri), ja listalta löytyy mm. loputon määrä lumilautoja, monoja niihin (kasvavat lapset), kirppikseltä ostettuja sukkia ja vaatteita lapsille, uutena ostettuja lasten ulkovaatteita, auton renkaita, suksiboxi (niille lumilaudoille...), kärkitossuja, balettiasuja. Määrä tuntuu aina suurelta, mutta tiedän ettei ole. Jokainen sukkapari yms on eriteltynä. Vaatteiden osalta on menty aika pitkälti korjaa-ja-ompele-itse-linjalla, mutta sukat on haastavat. Villasukat hiostaa kivasti tehtaalla...

    Lahjat olen tehnyt itse lasten kavereiden synttäreille (ja niihin hiton pikkujouluihin), mm. pipoja, pehmoleluja, penaaleja, avainnauhoja, välillä jopa omaa hunajaa on annettu lahjaksi. Omille lapsille en ole ostanut lahjoja yhtä kirppiskirjaa ja yhtä glittersilmäistä pinkkiä pingviiniä (arg!) lukuunottamatta, koska luotan sukulaisten vimmaan. Lopputulos tänä jouluna oli 3 lahjaa per lapsi, mutta kaikki olivat hyvin tyytyväisiä. Sukulaislapsille teen itse jotain ja jos ei ole visiota tai aikaa, ostan karkkia tai leffaliput.

    Mutta siis kaiken kaikkiaan ostolakossa olisin voinut onnistua, jos olisin rajannut harrastukset ja autojutut ulkopuolelle. Kauppakeskukset tuntuu nykyään niin kammottavan turhilta ja ärsyttäviltä ja elämä ylipäänsä ihanan minimalistiselta. No, ei tässä nyt ihan superminimalisteja olla, mutta mulle minimalismi tarkoittaa tarkoituksenmukaisuutta. Ei yhtään enempää kuin tarvitsee. Tarvitsen 16 isoa lusikkaa, mutta 7 ruokaveistä riittää.

    Ja mun ainoa turha ostos kahden vuoden aikana on puinen voiveitsi, jonka ostin markkinoilta naapurikojun 95-vuotiaalta mieheltä, joka aikansa kuluksi veisti puutöitä ja myi niitä. Ja lisäksi keräsi ihan sikana mustikoita. Juttelin papan kanssa monta tuntia, koska olin myymässä hunajaa ja oli aika rauhalliset markkinat. En ois tarvinnut veistä, mutta halusin tukea pappaa ja nyt sitä on ihana käyttää.
    T. Hirviöäiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin ymmärrän tuon harrasterumban! Se tulee kuormittamaan kyllä mun vuottani. Lisäksi jätän ihan tyyneesti Irlantilaisen pois tästä, koska not gonna happen, kun sille ehdotan... :D :D Jos se ei lähde mukaan haasteeseen, niin se ei lähde, ja se sitten ostaa, mitä ostaa, ja mä vaan ihmettelen.

      Olipa hyvä idea tuo excel. (T:hiukan pää pilvissä kulkeva hippi). Siitä näkee kyllä kivasti, mitä on tullut tehtyä. Eilisen sipsi-pussi himon sain hienosti ohitettua. Mieli on kyllä hassu, että se luo valtavan halun ja tarpeen, ja se menee kyllä ohi, kun ei antaudu mielen kepposille.

      Mä kun olen niin huono tekemään mitään, (ainakaan sen näköistä, että kehtaa vieraille lahjaksi antaa...!) niin alustavasti ajattelin just jotain karkki-lahjakortti -linjaa. Leffa on hyvä, kun kauppojen lahjakorteilla välillisesti tietysti tukee sitten kuluttamista.

      Autojutut mä ajattelen välttämättömyytenä. Enhän esim. pääse töihin ilman autoa, farmin tavarat ja tuotteet eivät kulje, joten se on ns. työväline. Jos se tarvii renkaat, niin ne on ihan fine!

      JA JOO; tuo kauppakeskustuntemus!!KUKA voi viettää vapaaehtoisesti aikaansa kauppakeskuksissa???!!! Aivan kauheita paikkoja! :D :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva kuulla juuri sinun ajatuksiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman helpoin kosteusvoide

Mitä en enää osta?

DIY Pyykkipulveri / DIY Washing powder