Happy HippieLife

Nonniin; ihan varmasti luulit, etten pidä lahjapostauksessa antamaani lupausta paketointipostauksesta!Älä kuule mitään, tässä -  ihan hyvissä ajoin ennen aattoa -vielä viime hetken lahjastressaajille paketointivinkit. Niille, joilla on jo lokakuussa ollut lahjat valmiina tämä voi toimia inspiraationa ensi vuoteen. Ja tämän myöhästymisestä syytetään vasikoita, jotka oppivat karkaamaan. Syy on tietty Irlantilaisen ja minun; ei kannata luottaa siihen, että sähkö kiertää koko aidassa, jos mittaa sen vain yhdeltä sivulta.... Klo 17 vedimme uutta vaijeria talvilaitumen ympäri pilkkopimeässä, kevyehkössä räntäsateessa, ja että taas mietti, miten helpommalla olisi päässyt siellä metsäyhtiön konttorissa... Lasten lahjat on paketoitu tänä vuonna sata prosenttisesti kierrätyskamaan. Aivan kaikkeahan voi käyttää paketointihommaan; kaupan lahjapaperirullat ovat niin mielikuvituksetonta tuotetta, että nyt haastamaan itseäsi. You can do better! Keräilin kaikkea mahdollista normaalia ja epänorm...

En EDELLEKÄÄN pysty vastaamaan kommentteihin; näppärä tämä blogspot-pohja! Kiitos kuitenkin niistä kaikista, ne ovat ihanaa luettavaa. Luen tietty aina kaikki, ja mielessäni kovasti niihin vastailenkin. Tervetuloa uudet lukijat, ja kiva, että vanhat toivottavasti pysyvät myös mukana. Nyt ei vielä tule stressivapaita, jätevapaita, uusiokäyttöisiä paketointivinkkejä, vaan ihan puutarhavinkki! Joulukuun 10. päivä nääs oli erittäinkin sopiva päivä tehdä puutarhatöitä näillä leveysasteilla. Pikkasen maa ehti jo viime viikolla jäätyä, ja pulkkamäessäkin lasten kanssa hiki päässä viuhdottiin menemään yhtenä päivänä. Jätin treenitkin väliin, kun niin hapotti jalkoja. Sitten iski kunnon vesisateet ja niin taas on maa puutarhurointikunnossa. Viime vuonnakin joulukuu oli märkä, kurainen, loskainen, meillä ranchillä tietysti myös paskainen,  ja vasta tammikuussa alkoi Talvi. Tuli ihan valtava määrä lunta jopa meillä, täällä suhteellisen lähellä merta, ja ensimmäistä kertaa vuosikausiin ...

Minä täällä hykertelen mainoksille ja kohinalle joulustressistä. SITÄ EI OLE! Oman suvun aikuisten ja ystävien kanssa on tehty sopimus, että turha sitä on vaihdella joka vuosi viinipulloja keskenämme; jokainen voi ostaa itselleen minkälaisen tahtoo, jos tahtoo. Tavaralahjat olemme jo aikaa sitten pistäneet stoppiin, kun kaikilla on jo kaikkea mahdollista. Joulukortit korvaan joka vuosi lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen summan, jonka ajattelen kortteihin ja postitukseen kuluvan. Farmin yhteistyökumppaneiden ja muun muistamisen kuittaamme lahjoittamalla lihaa vähävaraiselle/-sille perheille; joskus suoraan tietäessämme jonkun perheen, joskus Rauman Diakonialaitoksen kautta. Lapset ovat tehneet kirjeet pukille, mutta niin on pankkitilin saldo miinuksella viime kesän mansikkakatastrofin jäljiltä, että pukin pussista löytynee vain muutenkin hankintalistalla olleita hyötytuotteita ja ehkä oma karkkipussi jokaiselle. Jakamiseen tottuneille se on harvinaista herkkua, joten siitäkin...