Kirjasto / Library

*English below*

Tammikuun alussa sanoin irti viimeisenkin aikakausilehtitilaukseni. Lueskelen tilaamiani vanhoja lehtiä aina silloin tällöin, mutta en niin usein, että niiden viemä tila, ekologinen jalanjälki, ja niihin käyttämäni rahamäärä olisi jotenkin järkevästi perusteltavissa. Vielä vähemmän perusteita tilata lehti kotiin on sen jälkeen, kun kävin pitkästä aikaa tämän pikkuisen kylämme kirjastossa. En voinut siellä hetkeen aikaan nääs käydä, koska vuonna 2008 koliikkivauva, yliaktiivinen maidontuotanto (minulla itselläni siis… Ihan tarkennuksena vaan ;) ), talonrakennus, ja jossain vaiheessa kaksi työtä saivat aikaan oudon kadota kirjastokirjat -syndrooman, ja kauheat sakot ja lainauskiellon, ja H Ä P E Ä N, että miten mä nyt tolleen! Enkä sitten käynyt moneen vuoteen kirjastossa. Irlantilainen joutui kuittaamaan sakot kadotetuista kirjoista puolestani, kun hormonihuuruissani itkua vääntelin, että "MÄENVAANPYSTY!!!!"

Tämä pikkuinen kylä oli ennen oma kuntansa, mutta kun meistä tuli Rauman kaupungin asukkaita (eli kaupunkilaisia…. :D :D Näkisittepä vaan!), niin ex-kunnantalo remontoitiin ihan mielettömän upeaksi ja valoisaksi kirjastoksi. Siellähän on enemmän kuin tarpeeksi vaihtoehtoja lehdissäkin, ja nyt puhutaan todellakin pienestä kylästä! Mitähän lienee isojen kaupunkien kirjastoissa?

Muutamana päivänä kuskatessani lapsia ranchiltä harrastuksiin, olen jäänyt pikkuisen kirjastomme lehtisaliin edes takaisin ajamisen sijaan. Se on kuin minimeditaatio, sillä yleensä saan olla salissa yksin (introvertti minussa huutaa hurraata!!!), ja ilmastoinnin tasainen hurina saa mielen tyyntymään. Tunnin treenien aikana ehtii ajatuksella lukemaan yhden tosi kiinnostavan lehden, napsimaan kännyllä kuvat kiinnostavista resepteistä tai muista artikkeleita. Jos on einiinkiinnostava lehti, menee tunnissa niitä kaksi. Hinta: 0 euroa! Love it!

Talvella on ollut aikaa lukea ihan kirjojakin. Nyt varsinkin tämän hiton taudin kourissa, ja aina kuuhulluna täysikuun aikaan kirjat ovat olleet korvaamattomia kumppaneita. En jaksa mitään kovin suurta ajatustyötä vaativaa lukea, vaan jotain, joka vie niin syvälle tarinaan, että unohtaa tiskit ja lapset ja lehmät ja muovit ja irlantilaiset ja kierrätykset ja valtamerten eläinparat, jotka siellä roskien seassa kärsivät. Ja ihanuus sentään, kun sellaisia löytyy solkenaan! Lukeminen on ihanaa. Kirjasto on ihana. Kirjastotädit ovat ihania.

Kun vielä olin palkansaajana, ja reissasin paljon ympäri Etelä-Suomea, (ja kärsin edellä mainitusta sakko/lainauskieltohäpeästä) ostin kirjoa huoltoasemien liikkeistä. Nyt taas huokaisen syvään, että miksi ihmeessä...?! On toki muutamia kirjoja, joita on tullut luettua jopa kolmekin kertaa uudelleen, mutta yleensä ne olivat aivot nollille -dekkarioastoa. Ihan turhaa rahan ja luonnonvarojen haaskausta!! Olen antanut suurimman osan eteen päin,ja loputkin lähtevät ihan justiinsa. Kirjahyllyn alahylly on jo tyhjä. Ainoat kirjat, joita sinne jää, ovat pappani mummelle sota-aikana lähettämät romaanit (ei mitään kirjallista arvoa, mutta pappan käsiala, ja se, mitä kaikkea muuta kirjan lähettämineen liittyy... Ei vaan voi kuvitellakaan laittavansa niitä mihinkään!) ja tämän talon paikalla olleesta vanhasta, lahosta talosta löytyneet 1800-luvulta peräisin olevat katekismus-raamattu-virsikirjatyyppiset teokset. Eipä tule niitä luettua (JÄNNÄ!!), mutta ne ovat niin kauniita.

Ihan parasta zero wastea on kirjaston käyttö: Lehtisalin, jos et ole kirjaihmisiä, ja koko paikan, jos olet. Vai mahtaako yksi bakteerikammoinen ystäväni lukea blogiani...? Hän -rakas murunen- ei nääs pysty koskemaan kirjoihin, koska "niissä voi olla vaikka mitä!!!!!" Moni on kyllä kuollut luettuaan kirjastokirjoja. Ja moni on kuollut, vaikka ei olisi yhtään kirjaa lukenut! :D 

Mukavaa tiistaita!

In the beginnig of January I finally cancelled even my last magazine subscription. I do love the excitment of getting the new magazine and planning the night in silence (after the kids are asleep, if you are wondering…. And dogs closed in somewhere else, and cats hunting mice and Irish drinking tea!) reading it.I do also re-read them every now and then, but not that often that I could somehow jutify the space they take, the money I spend and the ecological aspects of having a magazine only for myself. 

Even less I could justify that after visiting our village library after a looooong time. See; I couldn’t go there for a while…. In 2008 I had a baby with serious stomach pain, painful over production of my own milk, we were building a house, ja Irish had one job (+ then the housebuilding…) and me at some stage 2 jobs, and all that created syndrome, which main symptom included the habit of losing library books… Not cheap. And Not nice. I was so ashamed of myself that I forced Irish to go and pay my fees and never telling me how much it was. And then I just didn’t go to the library.

Then the city decided to fix our tiny village library, and oh my, it is absolutely fantastic. I have started to go there, and got rid of the shame a bit. Trying to remember to return the books on time helps a lot….But besides books, there is a brilliant room for magazines only. For free! No waste! Nothing to store around the house! All you can read! And since I’m forced to be a driver of the kids when they have their sport practices, I sometimes spend my waiting time reading in that room. Love it!!

Now in the wintertime I have also read lots of books. Something light that has made me  forget that I have been sick, and that pollution is everywhere, and that kids have sports day tomorrow and so on. When I was working in the business world, I had to travel quite a lot. I used to buy all the books I read, and now it seems so crazy. WHY??! I have donated most of them. The only ones I have kept are the ones my Granda bought for my Granny when he was in WW2. They have really no value literature-wise or money wise, I just love seeing his handwriting, and think what he has been feeling and thinking when he has sent those books to my Granny.  Can not donate  books from the 17th century, which I found from the semi-rotten house which used to be here where our house is now. Otherwise all new books can find a new home; even the ones I have already read 3 times. Now I just looooove library. And the ladies working there. And the books and the stories hidden in them.

Have a lovely Tuesday!