Ostolakko 2020: maaliskuun 1-17.päivä

No johan on tullut kirjoitustaukoa! Ensin palkkatöissä oli ihan valtavasti reissua ja iltatöistä, eikä todellakaan jaksanut iltaisin kirjoitella. Lasten harrastekuskaukset jaettiin miten sattui, omille kerkesin pari kertaa, farmi hoidettiin pääosin Irlantilaisen toimesta ja minä olin iltaisin taas ihan takanedusmattona kaksi ikävästä kärsinyttä koiraa ja kolme ikävästä kärsinyttä lasta siinä sitten lisäpainona. Tämä viikko näytti vielä viime viikon puolella ihan painajaismaiselta; Irlantilaisen piti olla Vaasassa maanantai, minun Varalassa ti-ke, ja heti perään Kankaanpäässä to. Pähkäiltiin naapureiden rekryämistä lasten kuljetusavuksi tai au pairin hankkimista. Au pair -idea kaatui siihen, että minä olisin ottanut italialaisen miehen, Irlantilainen ukrainalaisen naisen. Ei sitte, kun ei!



Sitten maailma muuttui ihan muutamassa päivässä. Kaksipäiväinen koulutusreissu Tampereelle peruuntui. (YESSYESSYESS!!!!Introvertit ymmärtää; olisi pitänyt jakaa huone jonkun tuntemattoman kanssa!!!) Irlantilaisen reissu peruuntui, Kankaanpään reissu peruuntui (YESSSS!!!!Ei autossa istumista ja vieraita ihmisiä! Introvertit ymmärtää....) Nyt olen 5 päivää viikossa etätyöläinen (YESSSSS!!!!!), lapsilla alkaa huomenna kotikoulu (yhdistelmä YESSSSS/mitävttuasiitäkintulee), treenit  ja muut harrastukset on seis ratsastusta lukuunottamatta (NOOOOOOOUUUUUUU!!!). Kyllä te tiedätte, miten tämä homma just nyt menee, ja kirjoitellaan näistä jutuista sitten ihan oma postauksensa.


Mutta ostolakko; se jyllää vahvempana kuin koronavirus konsanaan! Seuraavanlaisia hankintoja on tapahtunut:



1) Muistatko Keskimmäisen Luomulapsen ulkohousut, jotka niin hienosti parsin ja paikkailin? No se oli vähän niin sanottua turhaa työtä. Hän ensinnäkin sai molemmat polvet paikkojen yläpuolelta rikki, kun oli välkällä säbässä "pakko hei syöksyä, tai Konu olisi tehnyt maalin!". Asia selvä! Eikä siinä vielä kaikki; meillä on yhteinen harrastus, ja se on sissisotaleikki, johon aina mut suostutellaan, ja ensin olen ihan, että voi helevetti, mitä kaikkea sitä lapsensa vuoksi tekee, ja lopussa oon ihan liekeissä itsekin heittelemässä kranaatteja ja räsikyttelemässä konetuliaseääntä suustani kuin paraskin AK-47. Eläydyn siihen välillä ihan tosissani, ja maastodun, syöksyn ja ammun milloin milläkin kepillä yleensä natseja. Joskus venäläisiä tai vain yleisnimikkeen "terroristi" alla olevia tyyppejä. Riippuu ihan meidän sen kertaisesta missiostamme. No; special agent/sniper/kapteeni numero 2 onnistui työntämään kuusenkeppikiväärinsä housujen persussaumasta ulos niin pahasti, että se repi mennessään ihan kunnon riekaleet myös muuta kangasta. Ihan korjaamisen tuolla puolen ne housut ja se työ oli siis täydellistä ajan haaskaamista. Kirpparille siis matkustimme ja KAHDELLA eurolla löysin lähes käyttämättömät ulkohousut, just hänen kokoaan. Ennakoin myös ensi talvea, ja ostin myös seuraavan kokoluokan toppikset tälle sotakaverilleni. Lisäksi hän löysi maastokuvioisen toppaliivin, joka sopii maastoiluhommiin kuin nenä päähän, ja sekin tarttui mukaan. 

2) Samalla kirppisreissulla näin hienot Niken lenkkarit Vanhimmalle Luomulapselle, joten nekin ostin, koska hänen jalkansa on kasvanut niin paljon. "MIKSMÄENSAANUTMITÄÄN????" oli Nuorimman Luomulapsen reaktio, mutta siitähän kehkeytyi sitten hyvä keskustelu tarpeisiin ostamisesta ja vain ostamisen ilosta ostamisen eroista. Hienosti lapset kyllä jo ymmärtävät!

3) Lapset kaipailivat askarteluliimaa ja kuumaliimapanoksia. Niitäkin ostain, vaikka tosi ZW-ihminen ja ostolakkoilija olisi googlaillut DIY-ohjeita netistä... Ensi kerralla!




Siinä siis ostokset maaliskuun alkupuolella. Taas simppeli huomio; itselle on helppo olla ostamatta mitään, mutta lapset muuttaa tätä kuviota aika paljon. Eihän mun niiden ostoksia alun perin pitänyt ostolakkoon sisällyttää, mutta ehkä vähän kuitenkin sisällytän.

IHAN HIRVEÄSTI oli kirpparilla kaikkea vaatetta, joka olisi ollut ihan mun näköistä, oloista ja kivaa! Yksi hippipaita suorastaan hyppäsi henkarista käsivarsilleni, mutta palautin sen takaisin henkariinsa ja sanoin, että mä oon katsos ostolakossa,e ttä pysy siellä nyt vaan. Pelkään kovasti lempparitennarieni hajoamista ja ihan saman väriset (miesten) converset oli kirpparilla. Nekin kävi jo mun käsissäni, mutta pistin takaisin hyllyyn -vähän ankein mielin.




Niin se on, että kaupoissa tai kirppareilla kiertäminen herättää niitä mielihaluja ja näennäisiä tarpeita. Se on maalla asumisessa yksi todella hyvä puoli, että ellei ehdoin tahdoin lue lehtiä, katsele mainoksia, lue kulutukseen ja muotiin liittyviä blogeja tai instatilejä, niin täällä ei niitä houkutuksia niin ole. Paikalliset pienet kaupat ovat keksittyneet ihan vaan elintarvikkeisiin ja käyttötavaraan, ja kaikki muu loistaa poissaolollaan, eikä MITÄÄN turhia tarpeita synny. Se on hieno juttu, ja toivottavasti myös koronakaranteenit aiheuttavat yleisestikin edes vähän tätä samaa ilmiötä. Ellei porukka sitten kuluta aikaansa nettikaupoissa... Se on paha juttu se!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman helpoin kosteusvoide

DIY hoitoainepala hiuksille

DIY: Palasaippua