Vaateasiaa

Jutellaanko vähän taas vaateasioista, kun aiemmin vihjailinkin jo  mekkoja ostaneeni? Kahden enemmän tai vähemmän onnistuneen ostolakkovuoden jälkeen tilanne vaatekaapissa oli se, että kaikki useimmiten käytetyt vaatteet alkoivat olla tämän vuoden puolella todellakin loppuun käytettyjä. Suurinta huolta aiheutti housuosasto, koska jäljellä oli vain yhdet farkut, jotka uhkasivat revetä heikoista kohdistaan hetkenä minä hyvänsä (ja taustallahan on kokemus, jolloin farkut repesivät sekä persuuksista ETTÄ polvista juuri, kun oli Keskimmäisen Lapsen futisjoukkueen kioskivuoro... Se oli traumaattista!), kirpparilta ostetut "paremmat" housut, jotka ovat muutaman sentin liian lyhyet, mutta aikomuksenani on jonain päivänä avata punttien saumat (se päivä ei näemmä ihan heti ole täällä...), ja sitten ne just ja just ovat sopivan mittaiset. Olen moneen kertaan avautunutkin jalkojeni järjettömästä pituudesta ja kroppani epäsuhtaisesta pituussuhteesta, joten se, että edes kaupasta löytää sopivan pituisia housuja, SAATI että niitä kirpparilta onnistuisi näppeihinsä saamaan on ihan jonkin asteinen ihme.

Olen myös totaalisen kyllästynyt siihen, että suurin osa jäljellä olevista vaatteista on mustia. MIKSI?? Minähän rakastan värejä ja energiaa, joka pirskahtelee kirkkaista väreistä, tai harmoniaa, joka huokuu pastelleista. Mutta ei; mustaa! Kaappi täynnä. Eikä enää edes ihan mustaa vaan kulahtanutta mustaa, kauhtunutta mustaa, haalistunutta mustaa. *Mustaa, joka ei enää peitä mitään, vaan läpi kuultaa milloin pikkarit, milloin rintsikat. NIIICE! Mustia vaatteita, jotka nähdessään Irlantilainen katsoo muka ihailevasti ja sanoo sarkastisesti :"Is that new??" Ja joka kerta haalean mustan seasta pikkarit kuultaen pyöräytän silmiäni FFS- tyyppisesti takaisin. Joka päivä sama vitsi. Siitä on on tullut dad joke -mestari. Voi meidän lapsi-parat!!

Niinpä eräänä ihmeellisenä päivänä seikkailin interwebissä ja päädyin kirjoittamaan hakusanoiksi farkut ja pitkä malli, ja googlen tekoäly vei minut Zalandon tall -mallistoon, josta löytyi 36 tuumaa pitkiä housuja! Farkkuja! Olin sekoitus intoa ja huonoa omatuntoa, kun tilasin itselleni pillifarkut, ihanan keltaiset housut ja vielä hurmaavat hippihenkiset trumpettilahkeiset farkut, joillaisia ei ole hetkeen nähnyt, ja joita on ollut ikävä. KOLMET! TARPEEKSI PITKÄT HOUSUT! Ja mekon. Ihanan kukallisen mekon, jonka pitäisi olla "vastuullista" muotia, mutta eipä mikään uutena ostettu sellaista ole. Osteskelun makuun päästyäni tilasin myös North Outdoorilta Suomessa tehdyn merinovillapaidan, josta olen kauan haaveillut, ja merinovillaneuletakin, koska se oli väriä kaipaavaan sieluuni kuin suunniteltu. Ihan tuosta noin vaan! JA jo hiukan aiemmin ostin saaaaairaan kalliiin (tai näillä omilla tuloillani se on sellainen) Pura Finlandin pitkän villatakin Kaksi vuotta ilman mitään, ja sitten yhtenä päivänä kuusi uutta vaatetta muutamalla klikkauksella... 

Kuva: PuraFinland

Housut ja mekko tulivat nopeasti. Kauniita ne olivat, ja värikkäitä, ja se teki sielulle ja silmille hyvää. Heti tietää harmillisesti kyllä sanoa, että käytössä varsinkin housut tulevat kulumaan puhki nopeasti. Ne ovat ohutta ja toisaalta kyllä mukavaa kangasta, mutta eihän se kestä. Jostain siinä uusia housuja kokeillessani tuli mieleeni lapsuus ja uudet farkut. Niitä oli hirveä pitää alkuun, kun ne olivat niin paksua ja jäykkää kangasta, että olisivat seisoneet ihan itsekseenkin paikoillaan. Nämä uudet eivät tiedä sellaisesta hommasta mitään. North Outdoorin neuleet puolestaan olivat ihanaakin ihanampia päällä ja katseltuna, ja niille toivon pitkää käyttöikää. Niiden toimitusaika oli yksi päivä. Ehkä nopeinta palvelua ikinä!

Samalla viikolla piti käydä Hankkijassa hakemassa lehmille rehua ja nuolukiviä. Hankkija on ruokakaupan jälkeen yleisin käyttämni kauppa. Jotkut juttelevat merkkiliikkeistä kuin toisesta kodistaan; omani on Hankkija! Joka naisen lempiliike! Nuorin Luomulapsi tarvitsi uudet talvihousut, joten kipaisimme Hankkijan naapuriin kirppariin. Löytyi Nuorimmalle housut, mutta löytyi myös minulle kolme mekkoa, t-paita, huppari, jumpparintsikat ja kesäpaita. Kaikki otin silmälasit maskin takana innosta huurtuneina, koska ne olivat värikkäitä, oman oloisia ja ihan vaan, koska halusin ne ja samalla vaatekaappiin vaihtoehtoja. Ostolakko kirkasti sen, etten pidä mistään muutaman vaatekappaleen minivalikoimasta tai järkevästä kapsylikaapista, vaan haluan vaihtoehtoja ja vaihtelua, vaikkakin todella usein pidänkin niitä samoja tiettyjä lempivaatteita. Jonain päivänä värejä ja sekamelskaa, mekkoja ja neuleita. Seuraavana päivänä tarvitsen ja haluan pelkät simppelit trikoot ja mustan hupparin. Nyt on kaikkea, paitsi tärkeimpiä, eli VILLASUKKIA, mutta niitä metsästän sitten kirpparilta!

Iltapäivällä samana päivänä hain vielä ison kassillisen korjattavana olleita vaatteita ompelijaystävältä. Hän taikoi aikoja sitten kirpparilta ostamastani ihmeellisen mallisesta koon 46 pellavakaavusta ihanan tunikan ja suloisen minihameen. Hän korjasi myös muutamat ulkotakkien vetoketjut ja paikkaili Irlantilaisen merinovillaneuleiden reikiä, ja nahkarukkasten riistäytyneen sormen pään. Hurjan paljon tyytyväisempi olo tuli näistä kahdesta tapahtumasta kuin uusien vaatteiden ostosta, ja soimasin itseäni mielessäni, etten ollut jaksanut sitkeästi etsiä kirppareilta housuja ja mekkoja, vaikka tiedän, että loppuelämäni olisin saanut odotella, että minä ja 36 tuumaa pitkät housut kirpparilla kohtaamme.

Illalla osui silmiin Fashion Revolutionin raportti. Eurooppalaisessa kyselyssä mukana oli 5 maata ja 5000 ihmistä. Näistä vain 40% korjaa vaatteitaan, jos ne menevät rikki. Italialaiset eivät harrasta kirppariostamista ollenkaan, ja shokeeraavat 2% osallistuneista käyttävät samaa vaatetta VAIN KERRAN!! Vain 37% tutkimukseen osallistuneista kierrättää vaatteitaan. Minä kuitenkin suurimman osan vaatteistani pidän yli 10 vuotta, alla olevan kuvan villapaidan ikä on jo 25 vuotta, eikä loppua näy. Sitä on korjattu ja paikkailtu, ja lähes joka päivä se on ulkoilukäytössä.

Päätin unohtaa itseni soimaamisen ja huonon omatunnon, ja nauttia täysillä jokaisesta vaatteestani - uudesta tai kierrätetystä. Nyt ei tarvitse taas hetkeen täytettä vaatekaappiin etsiskellä, eikä tuskailla kulahtaneen mustan tarjonnan kanssa. Piti myös kuvailla itseäni ja uusia vaateitta, mutta iski ujous. Vanhoilla kuvilla mennään....