ZW-touhuja kesäksi part3
HEEEEEIIIII!!!!! Ihan mielettömän hieno kesä, jos ei muuten niin säiden puolesta!! Luomuherneet kuivahtivat tosin pellolle, ja heinääkin tulee niin vähän, että hirvittää, mutta S I L T I!!! MIKÄ KESÄ!!!! Mansikat ovat työllistäneet, vaikka eivät yhtään kukkaroani ole pullistaneet tuloilla, mutta jo kahteen kertaan olemme pitäneet koko perheen (ja toisella kertaa yksi lisälapsikin oli messissä) ZW-rantapäivän. Jos et jo tiedä, niin Hippi <3 meri!!!
Ainakin vielä ensi viikoksi on luvattu näitä ikuisesti palelevan ihmisen ihanneilmoja, joten nyt jos koska leikkimään Thaimaan/Kreikan/Malediivien/Balin lomaa ihan kotimaan biitsille. Jos ei lähistöltä löydy, niin vahvaakin vahvempi suositus Porin Yyterille. Ihan voi kuvitella olevansa jossain muualla kuin Suomessa (ja varsinkin Porissa!!!), joten planeetta ja rahapussi kiittävät, jos tällä ulkomaan lomahaaveet saa poistettua. Tosin taitaa marraskuussa palata rytinällä nekin haaveet, mutta ei nyt mietitä yhtikäs yhtään sitä!!
ZW-eväät toteutettiin samalla kaavalla kuin edellisellä retkellä, tosin lisälapsen kunniaksi ostettiin ihan sipsipussit. Lähtö toteutetiin vauhdikkaasti; lehmät on juotettava sata kertaa päivässä, kun on kuuma. Ruoho ei kasva, joten paalit nopsasti nenien eteen, koirille ruokaa ja vettä, nopeasti peräkärryyn yksi toimitettava asia, ja kuormaliinoja hakiessa kantapääni tahtoi kokeilla, miltä tuntuu haljeta isoon lasinsiruun. Siihen sitten loppuikin kiire, kun piti ryhtyä lääkinnällisiin toimenpiteisiin, ja verta tursusi niin, että pari pyyheliinaa jouduin uhraamaan tähän tarkoitukseen. Lapset tietty istuivat autossa, jo ihan lähtövalmiina rokin soidessa taustalla, ja hien virratessa otsilta...
Luomulapset - ja -äiti!!!!- olivat niin iloisia päästessään edes johonkin ranchiltä, että tekemistä löytyi aamusta iltaan asti. Paras paikka introvertti-äidille ja vaatteensa hukkaaville lapsille (ei tarvitse ihmetellä, miksi nuorimmaisesta ei ole kuvia....) on nudistirannalla, joka on mukavan autio verrattuna muuhun rantaan. Olisin tahtonut kuvata auringonlaskua, mutta eväät oli syöty, ja valtava nälkä iski, joten se jäi. Täällä on kuvaspämmäys meidän ZW-rantapäivästämme, ja ihan on asiaakin (OIKEASTI!!!ON!!!) tulossa nyt, kun annan kännisten ampiaisten syödä loput mansikat ennen kuin ryhdyn siivoilemaan peltoa (Tähän voi todeta pienellä äänellä motivaation olevan nolla näin äärimmäisen konkurssikypsän kesän jäljiltä... Jospa ampparit vetelisivät rikkaruohotkin!?) Pellolla on ehtinyt pohtimaan postausaiheita, vaikka toteutukseen eivät vuorokauden tunnit ole riittäneet. Mutta nyt illat alkavat hämärtyä, ja sisälle on tultava jo ennen puolta yötä, joten täältä sitä alkaa suma purkautua. Onpas mukava rapistella näppäimistöä ja editoida kuvia pitkästä aikaa!
HUOMENNA, TÄLLÄ VIIKOLLA; LÄHDES RANNALLE!!!
Ainakin vielä ensi viikoksi on luvattu näitä ikuisesti palelevan ihmisen ihanneilmoja, joten nyt jos koska leikkimään Thaimaan/Kreikan/Malediivien/Balin lomaa ihan kotimaan biitsille. Jos ei lähistöltä löydy, niin vahvaakin vahvempi suositus Porin Yyterille. Ihan voi kuvitella olevansa jossain muualla kuin Suomessa (ja varsinkin Porissa!!!), joten planeetta ja rahapussi kiittävät, jos tällä ulkomaan lomahaaveet saa poistettua. Tosin taitaa marraskuussa palata rytinällä nekin haaveet, mutta ei nyt mietitä yhtikäs yhtään sitä!!
ZW-eväät toteutettiin samalla kaavalla kuin edellisellä retkellä, tosin lisälapsen kunniaksi ostettiin ihan sipsipussit. Lähtö toteutetiin vauhdikkaasti; lehmät on juotettava sata kertaa päivässä, kun on kuuma. Ruoho ei kasva, joten paalit nopsasti nenien eteen, koirille ruokaa ja vettä, nopeasti peräkärryyn yksi toimitettava asia, ja kuormaliinoja hakiessa kantapääni tahtoi kokeilla, miltä tuntuu haljeta isoon lasinsiruun. Siihen sitten loppuikin kiire, kun piti ryhtyä lääkinnällisiin toimenpiteisiin, ja verta tursusi niin, että pari pyyheliinaa jouduin uhraamaan tähän tarkoitukseen. Lapset tietty istuivat autossa, jo ihan lähtövalmiina rokin soidessa taustalla, ja hien virratessa otsilta...
Luomulapset - ja -äiti!!!!- olivat niin iloisia päästessään edes johonkin ranchiltä, että tekemistä löytyi aamusta iltaan asti. Paras paikka introvertti-äidille ja vaatteensa hukkaaville lapsille (ei tarvitse ihmetellä, miksi nuorimmaisesta ei ole kuvia....) on nudistirannalla, joka on mukavan autio verrattuna muuhun rantaan. Olisin tahtonut kuvata auringonlaskua, mutta eväät oli syöty, ja valtava nälkä iski, joten se jäi. Täällä on kuvaspämmäys meidän ZW-rantapäivästämme, ja ihan on asiaakin (OIKEASTI!!!ON!!!) tulossa nyt, kun annan kännisten ampiaisten syödä loput mansikat ennen kuin ryhdyn siivoilemaan peltoa (Tähän voi todeta pienellä äänellä motivaation olevan nolla näin äärimmäisen konkurssikypsän kesän jäljiltä... Jospa ampparit vetelisivät rikkaruohotkin!?) Pellolla on ehtinyt pohtimaan postausaiheita, vaikka toteutukseen eivät vuorokauden tunnit ole riittäneet. Mutta nyt illat alkavat hämärtyä, ja sisälle on tultava jo ennen puolta yötä, joten täältä sitä alkaa suma purkautua. Onpas mukava rapistella näppäimistöä ja editoida kuvia pitkästä aikaa!
HUOMENNA, TÄLLÄ VIIKOLLA; LÄHDES RANNALLE!!!
Nämä ZW-lomaraportit ovat hyviä! Meilläkin oli juuri kahden viikon lomapätkä, joka sisälsi lähinnä vain uimista ja uimakoulua lähistö rannoilla. Ei paljon muuta tarvittu, lapset olivat tyytyväisiä, ja lompakko sekä ympäristö kiittävät. Liian usein unohdetaan se, että loman ei tarvitse olla kaukomatkailua ja paljon ympäristöä kuormittavaa touhua.
VastaaPoistaKIITTI!! Näitä on vielä varastossa. Marraskuun räntäsateilla taidan julkaista viimeisimmät, jos päivitystahti on tämä! :D Mutta olet niin oikeassa kommentissasi!!
Poista