Ostolakko 365 -viimeiset hetket
Uusien vaatteiden ostolakko lähestyy loppuaan! Muutama viikko ja virallisesti täyttyy vuosi, ja epävirallisesti vuosi ja 2 kuukautta. Aika hyvä! Nyt on tarve muutamalle täsmähankinnalle, ja olen hirmuisesti tutkinut vaatteiden ekologisuutta ja eettisyyttä, jotta hankintani täyttäisivät mahdollisimman monta tiukkaa kriteeriä. Ei muuten ole helppo homma, koska lähes kaikki ovat nyt "ekologisia", joten ah, niiiiiin tarkkana joutuu olemaan kuluttaja-parka.
Minuunkin otti Instagramin kautta innostuneena yhteyttä eräs firma, joka viestissään ehdotti yhteistyötä, koska heidän vaatteensa ovat ekologisia, ja yhteistyömme olisi varmasti molemmille mieluisaa. Puutelistallani on yhdet tuoreet, jalassa pysyvät treenitrikoot (koitapa tehdä 10 burpeeta samalla miettien, että mahtavatko 7 vuotta vanhat trikoot pysyä jalassa, vai valuvatko kohti polvia samalla, kun pyllistät täydelle salille treenajia. Ei kivaa!! Tai pahempi; ratkeavat persuuksista niin, että kaikki muut huomaavat kauhtuneet pikkarini, mutta itse en edes huomaa saman revenneen...Oi painajaista! ), joten olin ihan että JES! Kunnes tutkin tarkemmin... Ensinnäkin firma on amerikkalainen, ja tuotteet tehdään Miamissa. Eipä taida olla kovinkaan ekologista lennättää treenitrikoita Atlantin yli, pitkälle pohjolan perukoille. Sitten tutkin ekologisiksi mainostettujen trikoiden materiaaleja, ja millä ihmeellä on pokkaa markkinoida ekologiseksi trikoita, jotka on valmistettu polyamidista ja spandexista eli elastaanista!! Eikä mistään kierrätyssellaisesta, vaan ihan tuliterää, uunituoretta "ekologista" tavaraa. Sain uudelleen kyselyn yhteistyöhalukkuudestani, ja kyseenalaistin tuotteiden ekologisuuden, jolloin tämä minua lähestynyt henkilö näppärästi ohjasi minut kyselemään asiaa markkinointiosastoltaan. ÖÖÖÖ....No thanks! Ellei firman joka taho kykene vastaamaan kyselyyn tuotteidensa ekologisuudesta, haisee homma ja paljon!
Valintani kohdistunee ehkä siis Zero pointin treenipöksyihin:
ZeroPoint tekee laadukkaita treenivaatteita, joiden tiedän kestävän hikisemmätkin treenit. Vaatteet on valmistettu Econyl -nimisestä kierrätyskuidusta, jonka raaka-aine on esim. vanhat kalaverkot. Näissä nimenomaisissa housuissa Econylia on 78% ja Lycraa 22%. Kyselin valmistusmaan perään, mutta mitään ei ole toistaiseksi kuulunut. Toistaiseksi puuttuu myös pankkitililtäni vaaditut 79.90 euroa, joilla nämä itselleni saisin.... Ehtiipähän pohtia!
Toinen, mitä tarvisin on tuulenpitävät, "kaupunkikelpoiset" hanskat. Rakasta vanhoja villalapasia, ja yleensä niitä käytänkin, mutta -15 astetta ja viiltävä tuuli, niin ne eivät paljon sitten näitä valkoiseksi ja jopa siniseksi heittäytyviä sormia lämmitä. Ekologisia tuotteita etsiessäni törmäsin weecos -verkkokauppaan, ja siellä oli alessa Maritta Huuranaisen Suivakka -hanskat. Ne on tehty suomalaisesta hirvennahasta. Valmistusmaa tosin on Romania, mutta ovat silti tällä samalla mantereella tehdyt, eikä puolen pallon ympäri supersaastuttavalla rahtilaivalla kuskatut. Tosin edelleen puuttuu tuo 72 euroa, joka on siis tarjoushinta. En ole I K I N Ä maksanut hanskoista 72 euroa, mutta noista voisin maksaa, jos sellainen summa olisi tilillä. Eli nyt sitten nollakelien tultua voi tämänkin hankinnan siirtää tulevaisuuteen....
Kolmas "pakkohankinta" on kesäksi; edustuskelpoiset shortsit. Pellava on huomattavasti ekologisempi materiaali kuin puuvilla, joten tällaiset Suomi-design, Virossa ommellut pellavashortsit (119 euroa) voisivat olla aika jees:
Sitten haluamisosaston tuotteisiin! AIVAN IHANA kotimainen yritys: PURA Finland! Olen rakastunut.... Pura valmistaa Suomessa vaatteita, jotka näyttävät siltä, että voisivat kestää loppuelämäni. KUINKA KAUHEAA olla niin vanha, että olettaa jonkun asian jo kestävän loppuelämänsä.... Jos olisin 22-vuotias en voisi sanoa näin, nyt näemmä voin. V A N H A!!!!! Unohdetaan se, ja esittelen Puran suosikkini (jotka kestäisivät loppuelämäni...)
TOP 4 -lista, joita kaikkia himoitsen:
Ykkösihanuus:
Iiiiiihana (mulesointivapaata) 100% villaa oleva lettipooloneule. 199 euroa.... Do I need to say more?!
Kakkosihanuus:
Kaikki neuletakkini ovat jotain karmeita akryyli-polymömmösekoiteneuleita, joista koirien kuonoon tulee pakkasella sähköiskuja, ja omatkin hiukset ovat kuin Einsteinilla konsanaan. Tämmöinen 100% villaa oleva olisi kertakaikkisen ihana.
Kolmosihanuus:
Aivan kerrassaan hurmaava pitkä hupullinen neuletakki. (219 euroa....) Tämä menisi ympäri vuoden; paukkupakkasilla legginsien kanssa, viileinä kesäöinä kotiterassilla kesää ihastellessa, keväisin ja syksyisin takin korvikkeena. I H A N A!!
Ja viimeinen ihanuus on nuo pitkät villasukat tuossa kuvassa. (89 euroa) .
Kesäksi olisi pellavamekko kiva. Vaikka taas Puralta Tampereella tehty hihaton ihanuus (199 euroa):
Tai By Pia'sin pikkuisen romanttisempi versio (169 euroa):
Ja viimeinen haluni on leveät housut. Alla olevat ovat pellavahousut, ja niihin saa tilauksesta +7 cm lisää pituuteen, ja se voisi just ja just riittää näihin megalomaanisen pitkiin jalkoihini. 149 euroa, joten koon olisi hyvä kyllä sopia...
Ei näemmä yhtään helpota, vaikka laittaa noita hintoja pienellä fontilla. Paljon ovat tällä hetkellä kukkarolleni, joten saavat jäädä haaveisiin -jopa nuo tarpeet-, ja jatkan nyppyyntyneillä sekoitesähköiskuneuletakeillani ja monta kertaa paikatuilla mummovainaan kutomilla sukilla (joilla toki on arvoa enemmän kuin millään muilla sukilla evö), enkä suinkaan etsi halpoja korvikkeita fast fashionin parista. Mitään halppis, kertakäyttö, heti pilalle menevää en kaappiini kelpuuta. Jumppatrikoot toivottavasti vielä muutamat treenit pysyvät päällä...
Vaate saa maksaa, jos se on tehty ekologisesti ja eettisesti, ja vielä lähellä. Kotimaisuus on aina mieletön plussa, sekä materiaaleissa, että työssä. PURA pahoittelee sitä, että kotimaista villaa ei ole saatavilla heidän tarpeisiinsa. "Toistaiseksi emme ole löytäneet kotimaisia vaihtoehtoja neuleidemme raaka-aineiksi. Haasteena on ollut yhteistyötilojen ja sopivien kehräämöiden löytäminen. Suomessa lampureita on niukasti, ja kerinnät ovat kerran keväällä ja kerran syksyllä, mikä asettaa myös aikataulullisia rajoitteita." Olisikin mahtavaa, jos raaka-aineetkin noin upeisiin totteisiin tulivi kotimaasta!
Uusien vaatteiden ostolakko on mennyt kyllä kepeästi koko tämän vuoden ajan. Pikkareita oli pakko ostaa tuossa syksyllä, ja viime viikolla myös treenisukkapaketin ostin, koska tilanne oli jo katastrofia lähestyvä. Käytössäni oli jo lapsilta opittu, ja laulaja-Robinia kevyehkösti matkiva eriparimetodi, jossa tyyneesti voi toisessa jalassa olla musta ja toisessa vaikka puna-keltaraidallinen sukka... Ei ne pahasti edes treenikengistä vilku, joten nou hätä. MUTTA kun tilanne alkaa olla eriparimetodi PLUS rikkinäinenjaehjä -metodi, niin se ei enää ole kivaa. Kenellekään. Jos en treenaisi, niin villasukilla menisi muuten koko talvi (ja kevät ja kesä ja syksy.... I'm sooooo sexy!)
Mieliteot hiipuivat parin ensimmäisen kuukauden aikana, ja niitä helpotti tietysti se, että ei edes tullut käveltyä vaateosastojen tai kauppojen lähettyvillä muuta kuin laput tiukasti silmillä. Instagramin hyvä markkinointi aiheutti muutamia mielitekoja, mutta kun en klikkaillut ihania hippimekko ja -kenkämainoksia enää, hiljeni fiidini niistä ja pystyin Instaakin selailemaan muuten kuin pikaisilla metodeilla.
Loppujen lopuksi tulee todella paljon käytettyjä vain tiettyjä, samoja vaatteita. Ranchillä tietty menen venähtäneissä kalsareissa ja trikoopaidoissa, ja rikkinäisissä toppiksissa ja eriparihanskoissa työajan, Muutenkin on leggins-tunika-villasukka-linja vallallaan kotona. Treeneihin vetelen tietysti treenikamat päälle. Muuten on vakioasuiksi talviaikana ihmisten ilmoille valikoitunut ikivanha Insdiskan mekko, mustat legginsit ja musta neuletakki, tai toisena vaihtoehtona ystävältä parilla eurolla ostettu tunika, samat legginsit ja neuletakki. Suurimman osan muista vaatteista voisikin heivata kierrätykseen, mutta pidän nyt kuitenkin ne kaapissa, ettei sitten harmita.
Vanhempia juttuja ostolakosta voit lukea täältä ja täältä .
Minuunkin otti Instagramin kautta innostuneena yhteyttä eräs firma, joka viestissään ehdotti yhteistyötä, koska heidän vaatteensa ovat ekologisia, ja yhteistyömme olisi varmasti molemmille mieluisaa. Puutelistallani on yhdet tuoreet, jalassa pysyvät treenitrikoot (koitapa tehdä 10 burpeeta samalla miettien, että mahtavatko 7 vuotta vanhat trikoot pysyä jalassa, vai valuvatko kohti polvia samalla, kun pyllistät täydelle salille treenajia. Ei kivaa!! Tai pahempi; ratkeavat persuuksista niin, että kaikki muut huomaavat kauhtuneet pikkarini, mutta itse en edes huomaa saman revenneen...Oi painajaista! ), joten olin ihan että JES! Kunnes tutkin tarkemmin... Ensinnäkin firma on amerikkalainen, ja tuotteet tehdään Miamissa. Eipä taida olla kovinkaan ekologista lennättää treenitrikoita Atlantin yli, pitkälle pohjolan perukoille. Sitten tutkin ekologisiksi mainostettujen trikoiden materiaaleja, ja millä ihmeellä on pokkaa markkinoida ekologiseksi trikoita, jotka on valmistettu polyamidista ja spandexista eli elastaanista!! Eikä mistään kierrätyssellaisesta, vaan ihan tuliterää, uunituoretta "ekologista" tavaraa. Sain uudelleen kyselyn yhteistyöhalukkuudestani, ja kyseenalaistin tuotteiden ekologisuuden, jolloin tämä minua lähestynyt henkilö näppärästi ohjasi minut kyselemään asiaa markkinointiosastoltaan. ÖÖÖÖ....No thanks! Ellei firman joka taho kykene vastaamaan kyselyyn tuotteidensa ekologisuudesta, haisee homma ja paljon!
Valintani kohdistunee ehkä siis Zero pointin treenipöksyihin:
 |
| Kuva: Zero Point |
ZeroPoint tekee laadukkaita treenivaatteita, joiden tiedän kestävän hikisemmätkin treenit. Vaatteet on valmistettu Econyl -nimisestä kierrätyskuidusta, jonka raaka-aine on esim. vanhat kalaverkot. Näissä nimenomaisissa housuissa Econylia on 78% ja Lycraa 22%. Kyselin valmistusmaan perään, mutta mitään ei ole toistaiseksi kuulunut. Toistaiseksi puuttuu myös pankkitililtäni vaaditut 79.90 euroa, joilla nämä itselleni saisin.... Ehtiipähän pohtia!
Toinen, mitä tarvisin on tuulenpitävät, "kaupunkikelpoiset" hanskat. Rakasta vanhoja villalapasia, ja yleensä niitä käytänkin, mutta -15 astetta ja viiltävä tuuli, niin ne eivät paljon sitten näitä valkoiseksi ja jopa siniseksi heittäytyviä sormia lämmitä. Ekologisia tuotteita etsiessäni törmäsin weecos -verkkokauppaan, ja siellä oli alessa Maritta Huuranaisen Suivakka -hanskat. Ne on tehty suomalaisesta hirvennahasta. Valmistusmaa tosin on Romania, mutta ovat silti tällä samalla mantereella tehdyt, eikä puolen pallon ympäri supersaastuttavalla rahtilaivalla kuskatut. Tosin edelleen puuttuu tuo 72 euroa, joka on siis tarjoushinta. En ole I K I N Ä maksanut hanskoista 72 euroa, mutta noista voisin maksaa, jos sellainen summa olisi tilillä. Eli nyt sitten nollakelien tultua voi tämänkin hankinnan siirtää tulevaisuuteen....
 |
| Kuva: Weecos |
Kolmas "pakkohankinta" on kesäksi; edustuskelpoiset shortsit. Pellava on huomattavasti ekologisempi materiaali kuin puuvilla, joten tällaiset Suomi-design, Virossa ommellut pellavashortsit (119 euroa) voisivat olla aika jees:
 |
| Kuva: ByPias |
Sitten haluamisosaston tuotteisiin! AIVAN IHANA kotimainen yritys: PURA Finland! Olen rakastunut.... Pura valmistaa Suomessa vaatteita, jotka näyttävät siltä, että voisivat kestää loppuelämäni. KUINKA KAUHEAA olla niin vanha, että olettaa jonkun asian jo kestävän loppuelämänsä.... Jos olisin 22-vuotias en voisi sanoa näin, nyt näemmä voin. V A N H A!!!!! Unohdetaan se, ja esittelen Puran suosikkini (jotka kestäisivät loppuelämäni...)
TOP 4 -lista, joita kaikkia himoitsen:
Ykkösihanuus:
 |
| Kuva: PURA Finland |
Kakkosihanuus:
 |
| Kuva: PURA Finland |
Kolmosihanuus:
 |
| Kuva: PURA Finland |
Ja viimeinen ihanuus on nuo pitkät villasukat tuossa kuvassa. (89 euroa) .
Kesäksi olisi pellavamekko kiva. Vaikka taas Puralta Tampereella tehty hihaton ihanuus (199 euroa):
Tai By Pia'sin pikkuisen romanttisempi versio (169 euroa):
 |
| Kuva: By Pia's |
Ja viimeinen haluni on leveät housut. Alla olevat ovat pellavahousut, ja niihin saa tilauksesta +7 cm lisää pituuteen, ja se voisi just ja just riittää näihin megalomaanisen pitkiin jalkoihini. 149 euroa, joten koon olisi hyvä kyllä sopia...
 |
| Kuva: By Pia's |
Ei näemmä yhtään helpota, vaikka laittaa noita hintoja pienellä fontilla. Paljon ovat tällä hetkellä kukkarolleni, joten saavat jäädä haaveisiin -jopa nuo tarpeet-, ja jatkan nyppyyntyneillä sekoitesähköiskuneuletakeillani ja monta kertaa paikatuilla mummovainaan kutomilla sukilla (joilla toki on arvoa enemmän kuin millään muilla sukilla evö), enkä suinkaan etsi halpoja korvikkeita fast fashionin parista. Mitään halppis, kertakäyttö, heti pilalle menevää en kaappiini kelpuuta. Jumppatrikoot toivottavasti vielä muutamat treenit pysyvät päällä...
Vaate saa maksaa, jos se on tehty ekologisesti ja eettisesti, ja vielä lähellä. Kotimaisuus on aina mieletön plussa, sekä materiaaleissa, että työssä. PURA pahoittelee sitä, että kotimaista villaa ei ole saatavilla heidän tarpeisiinsa. "Toistaiseksi emme ole löytäneet kotimaisia vaihtoehtoja neuleidemme raaka-aineiksi. Haasteena on ollut yhteistyötilojen ja sopivien kehräämöiden löytäminen. Suomessa lampureita on niukasti, ja kerinnät ovat kerran keväällä ja kerran syksyllä, mikä asettaa myös aikataulullisia rajoitteita." Olisikin mahtavaa, jos raaka-aineetkin noin upeisiin totteisiin tulivi kotimaasta!
Uusien vaatteiden ostolakko on mennyt kyllä kepeästi koko tämän vuoden ajan. Pikkareita oli pakko ostaa tuossa syksyllä, ja viime viikolla myös treenisukkapaketin ostin, koska tilanne oli jo katastrofia lähestyvä. Käytössäni oli jo lapsilta opittu, ja laulaja-Robinia kevyehkösti matkiva eriparimetodi, jossa tyyneesti voi toisessa jalassa olla musta ja toisessa vaikka puna-keltaraidallinen sukka... Ei ne pahasti edes treenikengistä vilku, joten nou hätä. MUTTA kun tilanne alkaa olla eriparimetodi PLUS rikkinäinenjaehjä -metodi, niin se ei enää ole kivaa. Kenellekään. Jos en treenaisi, niin villasukilla menisi muuten koko talvi (ja kevät ja kesä ja syksy.... I'm sooooo sexy!)
Mieliteot hiipuivat parin ensimmäisen kuukauden aikana, ja niitä helpotti tietysti se, että ei edes tullut käveltyä vaateosastojen tai kauppojen lähettyvillä muuta kuin laput tiukasti silmillä. Instagramin hyvä markkinointi aiheutti muutamia mielitekoja, mutta kun en klikkaillut ihania hippimekko ja -kenkämainoksia enää, hiljeni fiidini niistä ja pystyin Instaakin selailemaan muuten kuin pikaisilla metodeilla.
Loppujen lopuksi tulee todella paljon käytettyjä vain tiettyjä, samoja vaatteita. Ranchillä tietty menen venähtäneissä kalsareissa ja trikoopaidoissa, ja rikkinäisissä toppiksissa ja eriparihanskoissa työajan, Muutenkin on leggins-tunika-villasukka-linja vallallaan kotona. Treeneihin vetelen tietysti treenikamat päälle. Muuten on vakioasuiksi talviaikana ihmisten ilmoille valikoitunut ikivanha Insdiskan mekko, mustat legginsit ja musta neuletakki, tai toisena vaihtoehtona ystävältä parilla eurolla ostettu tunika, samat legginsit ja neuletakki. Suurimman osan muista vaatteista voisikin heivata kierrätykseen, mutta pidän nyt kuitenkin ne kaapissa, ettei sitten harmita.
Vanhempia juttuja ostolakosta voit lukea täältä ja täältä .
Oma vaatteiden ostolakko loppuu maaliskuussa. Vuosi on mennyt helposti, en ole pyörinyt vaateliikkeissä eikä mielitekoja ole ollut..paitsi nyt tämän vuoden puolella ! Kauheasti tekisi mieli ostaa jotain ihania vaatteita. Laskettelin itseni maantasalle laskemalla vaatteeni nyt melkein vuoden ostamattomuuden jälkeen. Vuoden aikana ei siis ole tullut vaatekaappiini kuin yksi treenipaita (lahjaksi) jota ilmankin olisin helposti pärjännyt.
VastaaPoistaVuonna 2018 vaatteita omistin 157.. ja nyt kun laskin vaatteeni, niitä oli 153. eli -4 vaatetta. Tämä oli hauska huomata, koska olen myös myynyt vaatteitani. ilmeisesti en ole tehnyt kauhean tarkasti laskentatyötä, koska joitain vaatteita oli lisääntynyt vaikken niitä ole vuoden aikana ostanut :D
Noh yhteenvetona totesin, että pystyny ja aijon pitää toisen vuoden vaatteiden ostolakon. Ehkä uskoin ja toisaalta toivoinkin, että vaatelakon aikana vaatteita vähenisi enemmän jotta voisin ostaa kivoja ja järkevämpiä uusia. Noh eiköhän sen aika tule vielä.
Olen kuitenkin laskenut että voisin helposti pärjätä alle sadalla vaatteella ja tähän yritän pyrkiä... ilmeisesti siihen kuitenkin menee pitkä aika jos odotan, että vaatteet ovat käyttökelvottomia.
Eeva täällä moro! Koskakohan saan tämän kommentoinnin toimimaan....!! Onpa ollut hyvä idea laskea nuo vaatteet -ja oikeasti huomata, että niitä tuppaa olemaan valtavasti!! Mä luulen kanssa, että toinen vuosi pärähtää käyntiin, ja että myös inventoin vaatteeni. Alle sata on kyllä hyvä tavoite. Mikä jottei käynnisty, kun ei tässä kyllä mistään kituuttamista ole kyse, vaan helppo elämäntapamuutos, joka jostain perverssistä syystä tuo valtavaa tyydytyksen tunnetta. :D Mä luulen, että mun vaatteet on lakosta huolimatta lisääntyneet... Yksi futismutsi kierrättää omansa mun kauttani, ja aina sieltä joku vaate jää hyllyyni. Mua niin kiehtoo kyllä nuo villapaidat. Ihan vaan siksi, että tekokuidut kotona vähenisivät, mutta myös kun ne on niin hiton hyvän näköisiä!
VastaaPoista